Haitalliset uskomukset ja ajatusvääristymät

Haitalliset uskomukset

Haitalliset uskomukset ja ajatusvääristymät: Lapsuuden haavoittavien kokemusten vaikutus nykyhetkeen

Lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, millaisia käsityksiä ihmiselle muodostuu omasta itsestään, muista ihmisistä ja maailmasta. Käsitykset voivat liittyä esimerkiksi omaan arvokkuuteen, millaiset asiat ovat elämässä tärkeitä, onko maailma turvallinen paikka sekä kokeeko muut ihmiset luotettavina. Tällaiset lapsuudessa muodostuneet käsitykset ovat usein hyvin syvään juurtuneita uskomuksia, ja ne voivat vaikuttaa aivan tiedostamattakin monien ajatusten ja tekojen taustalla. Niitä voi olla vielä aikuisenakin vaikea kyseenalaistaa, ja ne aktivoituvat monenlaisissa tilanteissa usein ihan itsestään.

Lapsuuden vahingoittavien kokemusten myötä uskomukset voivat olla hyvin kielteisiä ja mustavalkoisia, sillä ne ovat muodostuneet menneisyydessä, vaikeissa tilanteissa. Nykyhetkessä ne eivät kuitenkaan enää välttämättä ole paikkansa pitäviä. Sitkeässä olevat haitalliset uskomukset heikentävät hyvinvointia ja voimavaroja. Kielteisten uskomusten kanssa ristiriidassa olevat asiat voivat helposti jäädä huomiotta. Kielteiset uskomukset vahvistuvat, käsitys todellisuudesta muodostuu vääristyneeksi ja yksipuoliseksi, ja näin syntyy kielteisten tunteiden ja ajatusten noidankehä.

Kaikki opitut ajatusmallit ja uskomukset eivät välttämättä ole pelkästään haitallisia, vaan osa niistä voi auttaa selviytymään ja löytämään myönteisiä näkökulmia itseä kohtaan. Menneisyydestä kumpuavia yksipuolisia ja kielteisiä uskomuksia voi olla hyvä kyseenalaistaa; ovatko ne nykyhetkessä hyödyllisiä ja totuudenmukaisia, vai onko niistä vain haittaa omalle hyvinvoinnille?

 

Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu on usein syynä haitallisten uskomusten ja ajatusvääristymien muodostumiselle

Ajatusvääristymät ovat sellaisia ajatuksia, jotka ovat ihmiselle itselleen tosia, mutta jotka eivät kuitenkaan läheskään aina ole paikkansa pitäviä. Jonkinlaisia ajatusvääristymiä tai haitallisia uskomuksia on varmasti jokaisella ihmisellä, mutta erityisesti lapsuudessaan traumatisoituneilla ihmisillä ne ovat hyvin yleisiä. Lapsuudessa traumatisoituneille tyypillisiä ajatusvääristymiä ovat esimerkiksi, että ei ansaitse itselleen mitään hyvää, että on pärjättävä yksin, eikä keneenkään voi luottaa.

Lapsuudessa tapahtuvan kaltoinkohtelun myötä lapselle voi muodostua ajatus, että on itse syyllinen kaltoinkohteluun, jos vanhemmat tai muut aikuiset eivät ole turvallisia. Lapsen mieli järkeilee asian siten, että kaltoinkohtelu olisi täten ansaittua eikä lapsi ansaitse hyviä asioita, kuten rakkautta, apua tai turvaa. Tämä uskomus näkyy usein aikuisuudessa huonona itsetuntona tai huonommuuden tunteena. Omien puolien pitäminen, omien näkemysten ilmaiseminen sekä avun tai kunnioittavan kohtelun vastaanottaminen voivat sen vuoksi tuntua vaikealta.

Toisinaan lapsi jää yksin vaikeiden kokemustensa kanssa, jolloin lapsi joutuu pakon edessä opettelemaan selviytymään itsekseen vaikeiden asioiden ja tunteiden kanssa. Tällöin voi olla aikuisenakin korostunut tarve pärjätä ilman muiden tukea, ja avun tarvitseminen voi näyttäytyä suorastaan heikkoutena. Tämä voi johtaa siihen, että aikuisena käsitys omasta arvokkuudesta on vääristynyt ja omien tarpeiden tunnistaminen on hankalaa.

Kaltoinkohtelua lapsena kokeneille ei ymmärrettävästi ole helppoa luottaa muihin ihmisiin eikä siihen, että maailmassa voisi tapahtua hyviä asioita. Pelko ja epäluottamus sekä toisia ihmisiä että maailmaa kohtaan voivat aiheuttaa varautunutta suhtautumista ympäröivään todellisuuteen, mikä pahimmillaan kaventaa elämänpiiriä merkittävästi. Tällöin myös mahdollisuudet korjaaviin kokemuksiin vaikeutuvat.

Ajatusvääristymissä tyypillistä on yleistäminen, negatiivinen ennustaminen, myönteisten asioiden huomiotta jättäminen, mustavalkoinen ajattelu, itsensä vähättely ja leimaaminen. Ajatusvääristymät ovat tyypillisesti mm. seuraavanlaisia:

”Kaikki ihmiset haluavat minulle pahaa.”

”Elämäni on joko hallinnassani, tai ei ole.”

”Kaikki tulee menemään pieleen tulevaisuudessakin.”

”Ennen traumaattista tapahtumaa elämäni oli hyvää, nyt elämäni on pysyvästi pilalla.”

 

Miten haitallisten uskomusten ja ajatusvääristymien työstäminen on mahdollista aikuisena?

Omien uskomusten kyseenalaistaminen ja muokkaaminen nykyhetkeen sopiviksi ja aiempaa joustavammiksi auttavat muodostamaan todenmukaisempaa käsitystä itsestä, maailmasta ja muista ihmisistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uskomusten tarvitsisi olla epärealistisia ja yltiöpositiivisia. Todellisuus, ja sen myötä uskomus, voi sisältää samaan aikaan sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Totuudenmukaisempia uskomuksia voivat olla esimerkiksi:

”Avun tarvitseminen ei tarkoita epäonnistumista tai heikkoutta. Se tarkoittaa, että olen ihminen.”

”Jotkut ihmiset ovat luotettavampia kuin toiset.”

”Olen ihan ok sellaisena kuin olen.”

Kyky muokata sisäistyneitä ja tiukkaan juurtuneita kielteisiä uskomuksia vahvistaa myönteisempää ajattelua, mikä voi lisätä tyytyväisyyttä ja toiveikkuutta. Ajatusten ja tunteiden muuttuminen hiljalleen myönteisemmiksi puolestaan voi heijastua toiminnan tasolle, jolloin esimerkiksi omien puolien pitäminen ja toisiin ihmisiin luottaminen on mahdollisempaa kuin aiemmin. Lapsuudessa omaksuttuja ajatusmalleja ei käden käänteessä käännetä päälaelleen, joten ajatusvääristymien ja haitallisten uskomusten oikaiseminen nykyhetkeen sopivammiksi ja totuudenmukaisemmiksi edellyttävät sitkeyttä ja itsensä arvostamista. Olennaista on pyrkiä kiinnittämään huomiota siihen, miten kohtelee itseään ja miten toivoo toisten ihmisten kohtelevan itseään.

 

Käytännön vinkkejä siihen, miten haitallisia uskomuksia ja ajatusvääristymiä voi itsekseen lähteä ”jumppaamaan”:

  1. Vireystilan huomioiminen on tärkeää, jotta ajattelu on ylipäätään mahdollista. Tässä voi auttaa se, jos oma sisäinen puhe on itseä kunnioittavaa ja rauhoittelevaa.
  2. Huomion keskittäminen ja suuntaaminen nykyhetkeen ja konkreettisesti siihen paikkaan, missä juuri nyt on. Tämä auttaa hiljalleen pääsemään irti menneisyyteen kuuluvista, vanhentuneista uskomuksista ja vääristyneistä ajatuksista.
  3. Myötätuntoinen suhtautuminen omia ajatuksia ja uskomuksia kohtaan, sekä niiden mielellistäminen, auttaa erottamaan menneisyyden ja nykyhetken toisistaan.
  4. Toisilla ihmisillä voi olla monenlaisia tarkoitusperiä, eivätkä kaikki niistä välttämättä liity juuri sinuun. Voi olla hyvä pyrkiä opetella huomioimaan sitä, että toisen ihmisen käytös voi johtua muustakin kuin sinusta sen sijaan, että lähtisi tekemään hätäisesti kielteisiin uskomuksiin perustuvia, itseä koskevia johtopäätöksiä jostakin asiasta tai tilanteesta.
  5. Kun tunnistaa omia ajatusvääristymiään tai haitallisia uskomuksiaan, voi niille yrittää muodostaa perusteltuja, niitä kumoavia vastaväitteitä.

 

”Haitalliset uskomukset ja ajatusvääristymät” on myös marraskuun keskusteluryhmiemme teemana, myös ryhmächatissä.

Artikkeli on julkaistu uusimmassa lokakuun uutiskirjeessä 6-2023. Lue uutiskirje kokonaisuudessaan tästä.

Tilaa maksuton uutiskirje tästä.

Oliko tämän sivun sisältö mielestäsi hyödyllistä?
+1
0
+1
0
+1
0

Lisää aiheesta:

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

Ajanvaraus

Varaa itsellesi sopiva aika keskustelulle:
Ajanvarauskalenteri

Neuvontapuhelin

050 583 5000
ma 9-10

Chat

maanantaisin 12-14

Katso iltachatit täältä.

Vertaistuki

Katso paikkakunnat ja ajat täältä sekä chatryhmät täältä.

Tukisuhde

Oman tilanteen pohdinta koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top