Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulevaisuudesta ja rahoituksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Uutisissa kerrotaan leikkauksista, toimintojen supistumisesta ja siitä, ettei kaikkien palveluiden jatkumisesta ole varmuutta. Avunsaanti voi tuntua asiakkaasta tämän myötä epävarmalta.
Järjestöille tämä tarkoittaa vaikeita päätöksiä ja epävarmuutta tulevasta. Mutta epävarmuus ei jää vain järjestöjen seinien sisälle. Se voi ulottua myös niihin ihmisiin, joita varten järjestöt ovat olemassa.
Olemme kohdanneet tämän myös Suomen Delfins ry:n työssä. Jotkut asiakkaamme ovat sanoittaneet pohtivansa, uskaltaako palveluun enää tukeutua, jos ei voi tietää, jatkuuko se tulevaisuudessa. Tämä on tärkeä havainto, josta haluamme puhua ääneen.
Kun tukeutuminen ei ole itsestään selvää
Seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneelle avun hakeminen ei välttämättä ole helppo tai pieni askel. Yhteyden ottaminen voi vaatia paljon. Vielä enemmän voi vaatia se, että alkaa vähitellen kertoa omista kokemuksistaan, luottaa toiseen ihmiseen ja sallii itsensä tarvitsevan ja vastaanottavan tukea.
Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi vaikuttaa perustavanlaatuisesti kokemukseen turvallisuudesta ja luottamuksesta. Jos omia rajoja on rikottu tai turvalliseksi oletettu ihminen on aiheuttanut vahinkoa, myös myöhemmissä ihmissuhteissa luottaminen ja toiseen ihmiseen tukeutuminen voivat ymmärrettävästi tuntua vaikeilta.
Siksi turvallisuuden rakentuminen on keskeinen osa traumainformoitua työskentelyä. Turvallisuuden rinnalla merkityksellisiä ovat muun muassa luottamus, läpinäkyvyys, ennakoitavuus sekä ihmisen oma mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu.
Mitä tapahtuu, jos turvalliseksi koetun tuen tulevaisuus muuttuu epävarmaksi?
Epävarmuus voi vaikuttaa meihin monella tavalla. Jos tietää tai pelkää itselle tärkeän palvelun loppuvan, voi tuntua turvallisemmalta olla kiinnittymättä siihen lainkaan. Miksi aloittaa, jos joutuu ehkä pian luopumaan? Miksi kertoa vaikeista asioista, jos ei tiedä, onko toinen ihminen rinnalla enää myöhemmin? Miksi nähdä sitä vaivaa, jos auttavaa tahoa ei pian enää ole?
Avun hakemisen kynnys voi olla korkea jo ilman palveluihin liittyvää epävarmuuttakin. Olemme aiemmissa artikkeleissamme (Mistä saan apua ja miksi sita kannattaa hakea?) kirjoittaneet siitä, kuinka avun hakemiseen voi liittyä esimerkiksi häpeää, pelkoa siitä, ettei tule ymmärretyksi, epävarmuutta oman kokemuksen riittävyydestä sekä tottumusta pärjätä yksin. Turvattomuuden hetkellä vetäytyminen ja yksin jääminen voivat myös tuntua keinolta suojata itseä. Siksi on tärkeää pohtia, voiko epävarmuus palvelun jatkuvuudesta muodostaa vielä yhden kynnyksen jo olemassa olevien rinnalle.
Mieleen voi tulla esimerkiksi ajatuksia:
Kannattaako minun hakea apua juuri nyt?
Uskallanko aloittaa tapaamiset, jos en tiedä jatkuuko toiminta?
Entä jos ehdin luottaa ja tuki loppuukin?
Olisiko helpompaa pärjätä vielä itse?
Tällaiset ajatukset eivät yleensä tarkoita, ettei tukea tarvittaisi. Usein ne voivat kertoa päinvastaisesta: yrityksestä suojautua uudelta epävarmuudelta tai menetykseltä.
Emme voi tietää, kuinka yleistä tämä on. Omassa työssämme olemme kuitenkin kuulleet tällaisia pohdintoja asiakkailtamme. Siksi pidämme tärkeänä, että myös tästä järjestörahoituksen epävarman tilanteen vähemmän näkyvästä mahdollisesta vaikutuksesta puhutaan.
Epävarmuuden vaikutus voi alkaa jo ennen palvelun loppumista
Järjestöjen rahoituksesta käytävässä keskustelussa huomio kohdistuu ymmärrettävästi siihen, kuinka laajaa palvelutarjotinta voidaan ylläpitää, kuinka paljon toimintaa joudutaan supistamaan ja kuinka moni ihminen jää mahdollisesti tulevaisuudessa tuen ulkopuolelle.
Tosin vaikutuksia voi syntyä jo aikaisemmin: Jos ihminen ei uskalla hakeutua olemassa olevaan palveluun sen tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden vuoksi, palvelun saavutettavuus on hänen näkökulmastaan voinut heikentyä jo ennen kuin palvelussa itsessään on tapahtunut mitään muutosta.
Tätä näkökulmaa olisi tärkeää tarkastella erityisesti silloin, kun palvelut on tarkoitettu ihmisille, joille luottaminen, avun pyytäminen tai toiseen ihmiseen tukeutuminen voivat aikaisempien kokemusten vuoksi olla valmiiksi vaikeita.
Huoli järjestöjen tarjoaman avun jatkuvuudesta on laajempi
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat nostaneet laajemminkin esiin järjestörahoituksen muutosten vaikutuksia avun saatavuuteen.
Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 2026 tuonut esille huolta siitä, että sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät ihmisten mahdollisuuksia saada apua. Liitto on korostanut vakaan ja ennakoitavan rahoituksen olevan tärkeää sille, että esimerkiksi väkivaltaa kokevat ja kriisissä olevat ihmiset voivat saada apua ajoissa.
Kyse ei siis ole ainoastaan järjestöjen toimintaedellytyksistä. Kyse on myös siitä, kuinka helposti ihminen löytää tuen äärelle ja voiko hän luottaa avun olevan hänen saatavillaan silloin, kun hän uskaltautuu sitä hakemaan.
Turvallisuus ja ennakoitavuus tunnistetaan myös valtakunnallisissa tavoitteissa
Turvallisuuden, luottamuksen ja ennakoitavuuden merkitys tunnistetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön omissa linjauksissa. STM:n vuonna 2026 päivitetyssä strategiassa ministeriön arvoiksi määritellään luottamus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Luottamuksen kuvataan tarkoittavan ennakoitavaa ja läpinäkyvää toimintaa sekä tietoon ja arvioituun vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa.
Strategian visiona on turvallinen hyvinvointiyhteiskunta, johon voi luottaa ja joka vahvistaa uskoa tulevaisuuteen.
Myös STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa turvallisuus, osallisuus ja turvallisuutta vahvistava toimintakulttuuri nostetaan keskeisiksi tavoitteiksi. Nämä ovat tärkeitä periaatteita.
Samalla järjestöjen toimintaympäristössä eletään tällä hetkellä tilanteessa, jossa monien palveluiden tulevaisuuteen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Siksi on aiheellista kysyä myös asiakkaiden näkökulmasta: miten rakennamme turvallisuutta ja luottamusta tilanteessa, jossa emme aina pysty lupaamaan jatkuvuutta?
Kysymys ei ole vain järjestöjen ratkaistavissa. Mutta järjestöinä voimme ainakin pyrkiä olemaan mahdollisimman avoimia siitä, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä.
Sinun ei tarvitse suojella meitä
Haluamme sanoa tämän erityisen selvästi:
Sinun ei tarvitse suojella meitä olemalla käyttämättä palveluitamme, olemme täällä juuri sinua varten, vaikka palveluiden järjestelyä työstetäänkin.
Sinun ei myöskään tarvitse käyttää palveluitamme siksi, että haluaisit tukea Suomen Delfins ry:n toimintaa. Palvelumme ovat olemassa sinua varten – ei toisin päin.
Jos tarvitset tukea, sen hakemisen perusteeksi riittää sinun oma tarpeesi. Sinun ei tarvitse kantaa vastuuta järjestön tulevaisuudesta, rahoituksesta tai siitä, kuinka moni muu palveluita käyttää.
Jos epävarmuus toimintamme tulevaisuudesta herättää sinussa huolta, siitäkin saa puhua kanssamme. Voit sanoa ääneen, jos mietit, uskallatko aloittaa. Voit kysyä, mitä tapaamisille tapahtuu. Voit kertoa, jos mahdollinen tuen päättyminen pelottaa tai jos huomaat itsessäsi halun ottaa etäisyyttä ennen kuin kukaan muu ehtii tehdä sitä. Sekin voi olla tärkeä asia tulla yhdessä nähdyksi.
Mitä tiedämme juuri nyt?
Emme halua luvata sellaista, mistä emme voi olla varmoja. Haluamme kuitenkin kertoa mahdollisimman selkeästi sen, minkä tällä hetkellä tiedämme: Suomen Delfins ry:n palvelut ovat käytettävissä. 1–5 kerran yksilötapaamiset pystytään järjestämään vuoden 2026 aikana ja kaikki tällä hetkellä toimivat ryhmämme jatkuvat vuoden loppuun saakka.
Vuoden 2027 jatko selkiytyy, kun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n uudet avustuspäätökset varmistuvat.
Jos olet miettinyt yhteyden ottamista, mutta uutiset järjestöjen tilanteesta tai huoli toimintamme tulevaisuudesta ovat saaneet sinut epäröimään, sinun ei tarvitse odottaa tilanteen selkiytymistä ennen yhteyden ottamista. Tukea saa käyttää silloin, kun sitä tarvitsee!
Tulevaisuudesta emme vielä tiedä kaikkea. Sen sijaan voimme luvata kertovamme muutoksista mahdollisimman avoimesti ja oikea-aikaisesti.
Turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei koskaan olisi epävarmuutta! Joskus turvallisuutta voi olla myös se, ettei epävarmuuden kanssa tarvitse jäädä yksin.
Lähteitä ja lisätietoa
Suomen Delfins ry: Mistä apua ahdistukseen – 6 neuvoa turvattomuuden tunteen hallitsemiseen