Oikeuksia kunnioittava ja tekoja kuvaava termistö
Lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja seksuaalisesta kaltoinkohtelusta puhuttaessa on tärkeää käyttää lapsen oikeuksia kunnioittavaa ja tekoja kuvaavaa termistöä. Käsitteiden ja sanojen kautta rakennetaan yhteistä maailmankuvaa ja luodaan mielikuvia eri ilmiöistä.
Lapsi ei voi ikinä antaa suostumustaan aikuisen häneen kohdistamaan seksuaaliseen toimintaan tai seksuaalisessa kontekstissa mukanaoloon, joten myös lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta käytettävällä termistöllä on merkitystä.
Voit lukea lisää suositelluista termeistä THL:n julkaisemasta termikäsikirjasta: Sanoilla on merkitystä – Termikäsikirja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan sanoittamiseen
Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta:
Lapseen kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa aikuinen henkilö käyttää lasta omiin seksuaalisiin tarpeisiinsa tai tarkoituksiinsa. Kyse on seksuaaliväkivallasta myös silloin, kun lapsi tekee toiselle lapselle seksuaalisia tekoja.
Lapseen kohdistuvalla seksuaaliväkivallalla tarkoitetaan kaikkia sellaisia tekoja ja puheita, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Nämä teot ja puheet sisältävät yleensä esimerkiksi vallankäyttöä, lapsen satuttamista tai alistamista.
Seksuaaliväkivalta-käsite sisältää fyysisiä tekoja, kuten ahdistelua, koskettelua tai pakottamista kosketteluun, lähentelyä, pakottamista tai painostamista seksuaalisiin tekoihin. Myös sellaiset puheet tai teot, jotka eivät täytä rikoslain rangaistuskriteerejä, voivat aiheuttaa kehittyvälle lapselle tai nuorelle turvattomuutta ja olla traumatisoivia; seksuaaliväkivaltaa voi olla kaikki sellainen seksuaalissävytteinen toiminta, jonka teon kohde itse kokee häiritsevänä. Nykyään yksi yleinen seksuaaliväkivallan muoto on verkkovälitteiset teot, kuten lapseen kohdistuvan seksuaalisen toiminnan kuvaaminen, kuvamateriaalin jakaminen ja levittäminen verkossa.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu:
Termin seksuaalinen hyväksikäyttö käyttäminen ilmiön yläkäsitteenä ei ole suositeltavaa, sillä seksuaalinen hyväksikäyttö on aiemminkin ollut lähtökohtaisesti rikosoikeudellinen termi. Lisäksi hyväksikäyttö sanana vähättelee teon kohteeksi joutuneen kokemusta, sillä teot ovat aina väkivaltaa lasta kohtaan.
Lapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu-termikään ei onnistu kuvaamaan niin kattavasti kaikkia seksuaaliväkivaltaan liittyviä, tarkoituksellisia tekomuotoja kuin yksiselitteisempi ilmaisu lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta.
Perheen sisällä tapahtuva seksuaaliväkivalta:
Perheen tai lähisuvun sisällä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta käytetään usein puheessa yhä termiä insesti. Suomen Delfins ry:ssä käytämme mieluummin termiä perheen sisällä tapahtuva tai perheensisäinen seksuaaliväkivalta.
Perheensisäinen tai lähisukulaisten kesken tapahtuva sukupuoliyhteys on rangaistava teko, kun kyseessä on sukupuoliyhteys alenevaa tai ylenevää polvea olevan biologisen sukulaisen tai biologisten sisarusten kanssa. Yksi tärkeimmistä näkökulmista kriminalisoinnissa on se, että säännöksellä halutaan suojata alaikäisiä lapsia seksuaaliväkivallalta. Myös täysi-ikäisten lähisukulaisten välinen sukupuoliyhteys nähdään moitittavana ja paheksuttavana tekona, ja sen vuoksi täysi-ikäisten lähisukulaisten välinen sukupuoliyhteys on niin ikään kriminalisoitu.
Voit lukea lisää aiheesta artikkelistamme Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan termistöä sekä lain määritelmät seksuaalirikoksista ja rikoksista yleistä järjestystä vastaan.
Lähteet
THL 2024. Seksuaaliväkivalta. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot/seksuaalivakivalta
THL 2022. Sanoilla on merkitystä – Termikäsikirja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan sanoittamiseen. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144486/URN_ISBN_978-952-343-858-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
