Ihmisellä on jo syntyessään tarve saada turvaa, läheisyyttä ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka huolehtii, vastaa lapsen tarpeisiin ja auttaa selviytymään vaikeista tunteista. Varhaisissa ihmissuhteissa alkaa muodostua käsitys siitä, voiko ihmisiin luottaa, saako tarpeita ilmaista ja onko rakkauden ja huolenpidon arvoinen. Näitä varhaisissa suhteissa opittuja odotuksia ja toimintatapoja kutsutaan kiintymyssuhdemalleiksi. Ne voivat vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme läheisyyteen, luottamukseen, ristiriitoihin ja avun vastaanottamiseen aikuisuudessakin.
Turvallinen kiintymyssuhde
Turvallinen kiintymyssuhde rakentuu, kun lapsi saa riittävän johdonmukaisesti kokemuksia siitä, että hänen tarpeet ja tunteet huomataan ja niihin vastataan. Aikuisen ei tarvitse olla täydellinen. Olennaista on, että lapsi voi yleensä luottaa saavansa lohtua, apua ja turvaa.
Aikuisena turvallinen kiintymyssuhdemalli voi näkyä kykynä luottaa ihmisiin ja samalla säilyttää oma erillisyys. Läheisyyttä voi kaivata ilman, että toisen menettäminen tuntuu jatkuvalta uhalta. Omia tarpeita ja tunteita voi ilmaista, apua voi pyytää ja ristiriitoja käsitellä ilman, että ne automaattisesti merkitsevät suhteen päättymistä. Turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei koskaan pelkäisi, epäilisi tai loukkaantuisi. Se tarkoittaa kokemusta siitä, että vaikeidenkin tunteiden kanssa voi tulla toimeen ja että ihmissuhteissa on mahdollista löytää takaisin yhteyteen myös ristiriitojen jälkeen.
Turvaton kiintymyssuhde
Turvaton kiintymyssuhdemalli voi muodostua, jos lapsi ei voi riittävästi luottaa siihen, että hänen tarpeisiin vastataan. Aikuisen käyttäytyminen voi olla ennakoimatonta, tunteille ei ole tilaa tai turvaa tarjoavan ihmisen läheisyyteen liittyy myös pelkoa. Lapsi pyrkii tällöinkin säilyttämään yhteyden tärkeisiin aikuisiin. Hän voi oppia esimerkiksi piilottamaan omia tunteita ja tarpeita, pärjäämään mahdollisimman paljon yksin tai tarkkailemaan jatkuvasti toisten mielialoja. Joku voi oppia hakemaan läheisyyttä hyvin voimakkaasti, koska ei voi luottaa sen pysyvyyteen.
Aikuisena turvaton kiintymyssuhdemalli voi näkyä esimerkiksi vaikeutena luottaa, pelkona hylätyksi tulemisesta, tarpeena miellyttää tai taipumuksena vetäytyä silloin, kun suhde muuttuu läheiseksi. Läheisyyttä voi samanaikaisesti kaivata ja pelätä. Nämä toimintatavat eivät ole merkki siitä, ettei osaisi rakastaa tai olla ihmissuhteessa. Ne ovat voineet olla tarpeellisia tapoja suojautua ja säilyttää yhteys toisiin ihmisiin.
Kun turvaa tarvitseva ihminen on myös turvattomuuden lähde
Lapsena koettu seksuaaliväkivalta voi vaikuttaa kiintymyssuhteisiin monella tavalla. Erityisen ristiriitainen tilanne syntyy silloin, kun väkivallan tekijä on lapselle läheinen tai hänen huolenpidostaan vastaava ihminen. Sama ihminen, jolta lapsi tarvitsee turvaa, voi olla myös pelon ja turvattomuuden aiheuttaja.
Kiintymyssuhteeseen voi syntyä haavoja myös silloin, kun lapsi yrittää kertoa kokemastaan mutta häntä ei uskota, suojella tai kohdata hänen tarvitsemallaan tavalla. Seksuaaliväkivallan kokemus ja läheisissä suhteissa koettu turvattomuus voivat kietoutua toisiinsa.
On tärkeää muistaa, ettei lapsena koettu seksuaaliväkivalta automaattisesti tarkoita turvatonta kiintymyssuhdemallia. Turvalliset ja kannattelevat ihmissuhteet voivat suojata lasta. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.
Turvallisuutta voi opetella myös aikuisena
Vaikka kiintymyssuhdemallit alkavat muodostua varhain, ne eivät ole muuttumattomia. Aikuisena voi saada uudenlaisia kokemuksia ihmissuhteista ja opetella turvallisempia tapoja suhtautua sekä itseensä että toisiin.
Ensimmäinen askel voi olla omien toimintatapojen tunnistaminen. Miten reagoin, kun toinen ei vastaa viestiini? Mitä ajattelen, jos läheinen on eri mieltä kanssani? Uskallanko pyytää apua vai tuntuuko turvallisemmalta selvitä yksin? Vetäydynkö, miellytänkö tai pelkäänkö menettäväni toisen?
Omia reaktioita voi opetella tarkastelemaan ilman syyllistämistä. Sen sijaan, että ajattelisi “Miksi olen näin vaikea?”, voi kysyä: “Mitä olen ehkä oppinut odottamaan ihmissuhteilta? Miltä tämä toimintatapa on minua aikanaan suojannut?”
Turvallisempaa kiintymistä voi harjoitella pienillä teoilla: opetella tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tarpeita, sanomaan ei, pyytämään apua tai kertomaan toiselle, jos jokin tuntuu pahalta. Voi harjoitella sitä, ettei ristiriitaa tarvitse ratkaista heti eikä toisen hetkellinen etäisyys välttämättä tarkoita hylkäämistä. Tärkeää on myös oppia tunnistamaan, millaiset ihmiset ja ihmissuhteet ovat itselle turvallisia. Kaikkiin ei tarvitse luottaa eikä läheisyyttä tarvitse rakentaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka toistuvasti rikkovat omia rajoja. Turvalliseen ihmissuhteeseen kuuluu mahdollisuus olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja asettaa rajoja ilman pelkoa.
Joskus uudenlaisten toimintatapojen harjoittelu tuntuu aluksi vieraalta tai jopa pelottavalta. Avun pyytäminen voi tuntua vaikeammalta kuin yksin pärjääminen, ja omien rajojen ilmaiseminen voi herättää syyllisyyttä. Se ei tarkoita, että toimisi väärin. Uuden opetteleminen voi viedä aikaa. Turvalliset ystävyys- ja parisuhteet, vertaistuki sekä ammatillinen apu voivat tarjota mahdollisuuksia harjoitella luottamusta, omien tunteiden ilmaisemista ja läheisyyden sietämistä omassa tahdissa.
Menneisyys ei määritä kaikkia tulevia ihmissuhteita
Jos ihmissuhteisiin on liittynyt pitkään turvattomuutta, turvallisuus voi tuntua vieraalta. Voi olla vaikea uskoa, että joku pysyy rinnalla, vaikka itse olisi tarvitseva, epävarma tai eri mieltä. Uudet kokemukset voivat kuitenkin vähitellen muuttaa käsitystä siitä, millaista läheisyys ja yhteys toisiin ihmisiin voivat olla.
Turvallisemman kiintymyssuhteen rakentaminen ei tarkoita sitä, että pitäisi muuttua täysin. Kyse voi olla siitä, että oppii tunnistamaan omia tarpeitaan, luottaa omaan arviointikykyynsä ja löytää ihmissuhteita, joissa ei tarvitse jatkuvasti suojautua. Se, millaisissa suhteissa olet kasvanut ja mitä olet joutunut kokemaan, voi vaikuttaa siihen, miten kohtaat muita ihmisiä tänään. Se ei kuitenkaan määrää sitä, millaisia ihmissuhteita voit rakentaa tulevaisuudessa.
Pohdittavaksi
- Millaisia ajatuksia tai tunteita turvallinen läheisyys ja luottamus toiseen ihmiseen sinussa herättävät?
- Tunnistatko itsessäsi tapoja toimia ihmissuhteissa, jotka ovat ehkä joskus auttaneet sinua suojautumaan?
- Millaisissa tilanteissa sinun on helppo ilmaista omia tarpeitasi tai pyytää apua? Milloin se tuntuu vaikealta?
- Onko elämässäsi ollut ihmissuhteita tai kohtaamisia, joissa olet saanut uudenlaisia kokemuksia turvallisuudesta ja luottamuksesta?
- Minkä pienen asian haluaisit oppia tai uskaltaa tehdä ihmissuhteissasi tulevaisuudessa?
Luettavaksi
Suomen Delfins: Kiintymyssuhdetrauma vanhempaan voi kehittyä seksuaalivakivaltatrauman ohessa
Duodecim Terveyskirjasto: Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit