Vireystilan vaihtelut; ylivireys, alivireys ja sietoalue

tasapaino

Ihmisen vireystila vaikuttaa sekä tunteiden säätelyyn että ajatuksiin siitä, millainen hän on. Yli- ja alivireystilat kuvaavat sisäisen puolustusjärjestelmämme toimintaa, joka käynnistyy silloin, kun stressinsietokykymme ylittyy. Kyky luoda yhteys ajatusten ja tunteiden välille ei onnistu – integraatio toimii puutteellisesti. Menneisyyden traumaattisten kokemusten uudelleen aktivoituminen aiheuttaa traumaoireista kärsivälle toistuvaa epävakautta. Jokin tässä hetkessä koettu ärsyke, esim. aistimus, saattaa yhtäkkisesti tuoda mieleen aiemmin koetun traumaattisen tapahtuman, ja voi tuntua kuin eläisi menneisyyden kokemuksen uudelleen. Tällainen nk. ”takauma” vaikuttaa sekä mielessä että kehossa. Tunne voi olla voimakkaan ahdistunut ja jatkuvasti valpas (ylivireystila) ilman ulkoista syytä. Toisaalta tuntemukset voivat olla heikkoja (alivireystila). Traumaattisen kokemuksen aktivoituessa yli- ja alivireystilat voivat äkillisesti vaihdella tai esiintyä yhtä aikaa.

Vireystilojen vaihtelu

Kun vireystila on sopiva, kykenee kokemaan tilanteet täysipainoisesti ja toimimaan niissä kulloiseenkin hetkeen sopivalla tavalla. Harkittujen päätösten tekeminen mahdollistuu, ja keskittyminen ja oppiminen onnistuu. Vireystila vaihtelee luonnollisestikin päivän aikana ja tilanteesta toiseen, mutta sopivassa vireystilassa (sietoikkuna tai -alue) omien ajatusten, tunteiden ja käytöksen hallinta säilyy.

Ylivireystilassa ihminen on ylivalpas ja tarkkailee koko ajan ympäristöään etsien merkkejä vaarasta. Hän tarkastelee ihmisiä ja tapahtumia ympärillään ikään kuin menneisyyden traumaattisten kokemusten kautta. Tämä on usein tiedostamatonta. Ylivireystilassa on vaikeaa ajatella selkeästi ja keskittyä. Esimerkkejä ylivireystilasta ovat jännittyneisyys, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, vapina, jähmettyminen, pakkoajatukset, takaumat ja univaikeudet. Haitallisia tapoja laskea omaa ylivireystilaa ovat esimerkiksi rajut tunteen purkaukset, itsetuhoinen käytös (esim. viiltely) tai päihteiden käyttö.

Alivireystila tarkoittaa alentunutta lihasjännitystä ja viivästynyttä toimintaa, sekä henkisessä että fyysisessä mielessä. Alivireystilassa tuntuu siltä, että olisi ikään kuin vähemmän mukana tilanteissa ja myös tunteet voivat olla vähäisempiä. Ihminen tuntee itsensä yleensä tylsistyneeksi ja tunnottomaksi alivireänä. Esimerkkejä alivireystilasta ovat hidastunut ajattelu, tunne lamaantumisesta, kivuntunnottomuus, kykenemättömyys reagoida ympäristöön sekä vetäytyminen velvollisuuksista ja kontaktista muiden kanssa.

Vireystilojen säätely

Vireystilan säätelyn opettelemisessa tärkeää on oppia tuntemaan oman mielen ja kehon merkit, jotka erottavat eri vireystilat toisistaan. Toiseksi on tärkeää oppia tunnistamaan tekijöitä, jotka aiheuttavat vireystilojen vaihtelua, ja kolmanneksi opetella keinoja säädellä vireystilaa erilaisin tietoisin keinoin. Näitä kaikkia taitoja voi lähteä maltillisesti kehittämään rinnakkain – säätelytaitojen kehittäminen on elinikäinen prosessi, joten valmista ei kannata odottaa syntyvän hetkessä!

Omien vireystilojen tunnistaminen lähtee tietoisuus- ja kehotietoisuustaidoista. Kun pysähdyt tässä ja nyt pohtimaan, miten mieli ja keho voivat, voit saada kiinni siitä, oletko ylivirittynyt, alivirittynyt vai sietoikkunassa. Tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, vaan vaatii taidon jatkuvaa harjoittelemista. Olet saattanut olla pitkään yli- tai alivireä tiedostamattasi, jolloin sietoikkunan ulkopuolella oleminen on ikään kuin “normitila”.

 

Kuva kopioitu Opinvoimala.fi -sivustolta

Lähteet:

Traumaterapiakeskus 2019. Vakautumisopas terapeuteille ja traumatisoituneille.

Opinvoimala. Säätele vireystilaasi.

Teemana maaliskuun avoimissa keskusteluryhmissä sekä ryhmächatissä: Vireystilan vaihtelut; ylivireys, alivireys ja sietoalue
Ryhmät on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille.

Oliko tämän sivun sisältö mielestäsi hyödyllistä?
+1
0
+1
1
+1
0

Lisää aiheesta:

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

Ajanvaraus

Varaa itsellesi sopiva aika keskustelulle:
Ajanvarauskalenteri

Neuvontapuhelin

050 583 5000
ma 9-10

Chat

maanantaisin 12-14

Katso iltachatit täältä.

Vertaistuki

Katso paikkakunnat ja ajat täältä sekä chatryhmät täältä.

Tukisuhde

Oman tilanteen pohdinta koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top