Aloitan tässä pienen jatkokertomuksen traumaoireista toipumisesta. On tärkeä uskaltaa puhua traumatisoitumisesta ja löytää nämä oireet, jotta saamme oikeaa apua. Ja jaksoittain etenkin tämä Delfinsins teema, lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden kärsimys, on hyvin esillä myös julkisuudessa. Mutta minusta aivan liian vähän tuodaan tähän sitä toivon näkökulmaa, että myös vakavasta traumatisoitumisesta voi toipua. Se vaatii toki oikeanlaista apua sekä paljon kärsivällisyyttä ja lujaa omaa panosta toipumisen eteen – mutta se on täysin mahdollista!

Lähestyn toipumisprosessia traumaperäisen dissosiaatiohäiriön näkökulmasta. Jotta sairastuu dissosiaatiohäiriöön, niin pitää olla ollut pitkäaikainen traumatisoituminen lapsuudessa. Ja niinhän valitettavasti on useimmiten tilanne lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä. Ei tosin kaikki tätä kokeneet sairastu dissosiaatiohäiriöön. Siltä voi suojata muut toimivat kiintymyssuhteet, eli vaara on usein pienempi, jos kaltoinkohtelija on ydinperheen ulkopuolelta ja oma ydinperhe pystyy tarjoamaan tukea ja turvaa. Tosin silloinkin lapsi usein eriyttää mielestään hyväksikäyttökokemukset, jotta voi elää ja kasvaa mahdollisimman normaalisti, ja tämä voi sitten tyypillisesti tulla vastaan psyykkisenä oireiluna vasta aikuisuudessa, kun nämä huikean hienot psyykkiset puolustusmekanismit alkavat rapistua.

Toipuminen alkaa minusta avun piiriin pääsemisestä. Se tarkoittaa jo, että tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, ja pääset jakamaan hätääsi luotettavan henkilön kanssa. Jaettu tunne on aina helpompi kuin yksin säilötty tunne. Tosin se ei aina tunnut heti helpotukselta, koska se että sinulle tulee tilaa ja paikkaa tunteillesi ja kokemuksillesi voi myös toimia lupana antaa pahan olon tulla pintaan ja näkyviin. Mutta silti tämä alku on äärimmäisen tärkeä ja hyvä alku toipumisellesi!

Traumaterapiassa ensimmäinen hoidon vaihe on vakauttamisvaihe. Ja näin sen kuuluisi olla terapiasuuntauksesta riippumatta, koska tästä vakauttamisesta on todella paljon apua arkeen, toimintakyky yleensä paranee roimasti.

Vakauttamisvaiheen ydin on se, että opit tuntemaan vireystilan vaihtelut. Kun olet joutunut uhkaavaan tilanteeseen lapsena, niin sinussa on käynnistynyt jokin kolmesta primitiivisestä puolustusmekanismista: flight (pakene), fight (taistele) tai freeze (jäätyminen). Yleensä lapsi ei siinä tilanteessa pysty pakenemaan, ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä yleisempi tämä jäätymisreaktio on. Vielä pitkään hyväksikäytön loppumisen jälkeen voit tunnistaa reagoivasi stressiin, turvattomuuteen, pelkoon, epävarmuuteen ym. joko saman tyyppisellä jäätymisellä – alivireydellä – tai aktivoitumalla liikaa – ylivireydellä.

Alivireyteen kuuluu painava jähmeä usein unelias ja väsynyt olo, mikä kuitenkin eroaa masentuneisuudesta selvästi. Kehollisesti voi tuntua siltä, ettei jaksaisi edes liikkua, ja jos seuraa sykettä niin se saattaa olla jopa tavallista leposykettä alhaisempi. Ylivireyttä voidaan kuvata sisäisenä levottomuutena, vaikea olla paikalla, on ahdistunut olo ja vaikea keskittyä, vaikea nukkua ja syke on tavallista korkeampi.

Kun opit tunnistamaan vireystilat, niin pystyt yksinkertaisilla harjoituksilla säätämään vireystilaa normaaliksi. Ja kun näillä keinoilla saat vireystilaa pysymään niin sanotussa sietoikkunassa, niin pysyt myös paremmin läsnä, ei tule niitä niin sanottuja dissosiatiivisia putoamisia pois läsnäolosta (mikä on kaikkein eniten toimintakykyä heikentävä oire). Nyrkkisääntönä voi sanoa, että alivireys korjaantuu aktivoimalla lihaksia ja aisteja, ja ylivireys rauhoittuu hidastamalla uloshengitystä.

On myös hyvin tärkeä, että näitä erilaisia vakauttamisharjoituksia tekee säännöllisesti, niin että niistä tulee luonnollinen osaa päivääsi. Silloin ikään kuin ennaltaehkäiset näitä rajuja vaihteluja, ja pidät itseäsi sietoikkunassa. On myös paljon helpompi tehdä vakauttamista ennen kuin olo menee kovin hankalaksi, siksi suosittelen lämpimästi muutaman harjoituksen opettelemista ja niiden käyttöä muutaman kerran päivässä.

Saatat kysyä, mistä löydät tietoa ja harjoituksia? Ensisijaisesti sinun kannattaa kysyä terapeutiltasi. Mutta ellei sinulla ole terapeuttia tai muuta mielenterveystyön työntekijää tällä hetkellä, niin voit hakeutua muutamaksi kerraksi esimerkiksi psykofyysiselle fysioterapeutille, he ovat yleensä myös taitavia näissä. Alkaa nyt ilokseni tulla myös psykofyysisiä toimintaterapeutteja, ainakin isommilla paikkakunnilla, heitäkin voin suositella. Tai jos traumapsykoterapeutti tai sensomotorisen psykoterapiakoulutuksen omaava ottaisi muutamaksi kerraksi ihan näitä vakauttamisharjoitusten läpikäymiseksi?

Löytyy myös hyvää kirjallisuutta, mutta sitäkin olisi parempi käydä läpi sen auttajan kanssa, että mitä kirjaa suosittelee missäkin vaiheessa prosessiasi. On myös olemassa traumaterapeuttien kehittämä mobiilisovellus, jossa äänitiedostoina ohjataan vakauttamisharjoituksia, niin aktivoivia kuin rauhoittavia. Tämä sovellus on maksullinen ja terapeuttisi tai psykiatrisi voi hankkia siihen lisenssin sinulle. Mutta jotta niistä harjoituksista saa parhaan hyödyn irti, niin on hyvä osata tunnistaa ali- ja ylivireyden, jotta osaa valita aktivoivan ja rauhoittavan harjoituksen väliltä.

On hyvä tietää, että tämän vakauttamisvaiheen aikana ei mennä traumamuistoihin tai itse traumaan ollenkaan. Vakauttamistaitojen oppiminen on edellytyksenä varsinaisten traumamuistojen työstämiseen, jotta on turvallista ja integrointia edistävää. Lisäksi on hyvä tietää, että näihin vakauttamistaitoihin palataan kaikissa terapian vaiheissa, koska tulee myöhemminkin vaiheita, kun näiden taitojen tärkeys korostuu, ja silloin on hyvä palata ja kerrata mitä työkaluja siellä työpakissasi nyt olikaan.

Minä olen nähnyt dramaattisia muutoksia potilaiden voinnissa ja toimintakyvyssä jo tämän vakauttamisvaiheen aikana. On tapauksia, joissa työkyky on palannut jo muutamassa kuukaudessa. Oleellista on myös tunne, ja todentuminen että sinä itse pystyt jotain tekemään olollesi ja oireillesi, se jo itsessään lisää hallinnan tunnetta ja uskoa tulevaan ja toipumiseen.

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen

nuorisopsykiatrin erikoislääkäri, Suomen Delfins ry:n puheenjohtaja

Lue lisää psykodynaamisesta fysioterapiasta.

Artikkeli on julkaistu Suomen Delfins ry:n jäsenkirjeessä 1-2022.

Liity jäseneksi tästä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kopio Instagram 2 (7)

Luet Suomen Delfins ry:n blogia. Julkaisemme blogissa kirjoituksia seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä aiheista. Voit kommentoida kirjoituksia ja ehdottaa aiheita, joista haluat lukea – otamme mielellämme vastaan kaikki kommentit ja ehdotukset!

Viimeisimmät kirjoitukset

Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme ja neuvomme sinua eteenpäin!

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.
Neuvontapuhelin
050 583 5000

ma 9-10, to 13-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
Ajanvarauskalenteri

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut chatpäivystäjät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14


Voit myös varata ajan chattiin.
Ajanvarauskalenteri

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta live- ja/tai verkkoryhmässä. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top