Kehomuistot trauman seurauksena
Kehoon jää muistoja erilaisista elämän tapahtumista. Keho muistaa myös traumaattiset tapahtumat, vaikka mieli ei tietoisella tasolla muistaisikaan niitä. Traumaattiset muistot nimittäin tallentuvat kehollisina aistimuksina ja tuntemuksina: ääninä, tunteina, kuvina, hajuina, liikkeinä ja kipuina.
Traumaattista muistoa on vaikea avata ja käsitellä sanallisesti, koska se on jäänyt kehon muistiin. Muistot voivat tunkeutua hallitsemattomasti mieleen painajaisina, äkillisinä takaumina tai säpsähdyksinä. Ihminen ei aina välttämättä tunnista, ymmärrä tai osaa yhdistää oireitaan koettuun traumaan liittyväksi. Mitä rajumpia asioita on joutunut kokemaan, sitä vaikeampi niitä voi olla sanoittaa. Pitkäaikainen traumatisoituminen voi niin ikään heikentää kehotietoisuutta, eli herkkyyttä tunnistaa kehon tarpeita ja hienovaraisia viestejä.
Kun omille kokemuksille ei ole sanoja, kaikkein ikävimmät muistot jäävät herkästi piiloon. Trauman kokenut saattaa tämän vuoksi oireilla erilaisin, selittämättömin kivuin. Keho siis kertoo sen, mitä mieli ei pysty pukemaan sanoiksi.
Lapsuudessa koetun seksuaaliväkivallan kehollisia vaikutuksia aikuisuudessa
Kuten yleensäkin traumatisoitumisen yhteydessä, keholliset ja psyykkiset vaikutukset voivat vaihdella yksilöllisesti. Yleisesti ottaen ne kuitenkin ilmenevät eri tavoin, vaikuttaen kehon toimintoihin ja hyvinvointiin. Alla on esitelty joitakin yleisiä kehollisia vaikutuksia, jotka voivat ilmetä jopa vuosia väkivallan jälkeen:
- Pitkittyneet kivut ja jännitystilat: Lapsuudessa koettu trauma voi johtaa kehon krooniseen jännitykseen ja kipuun, esim. lihasjännitykseen, kuten niska- ja hartiakipuihin tai vatsa- ja selkäkipuihin.
- Seksuaaliset toimintahäiriöt: Lapsuudenaikainen seksuaaliväkivalta voi vaikuttaa seksuaaliseen kehitykseen ja seksuaaliseen itsetuntoon. Aikuisena saattaa esiintyä esim. vaikeuksia kokea nautintoa seksuaalisessa kanssakäymisessä, tai seksi voi tuntua epämiellyttävältä tai kivuliaalta.
- Somatisointi: Trauma voi ilmetä kehon fyysisinä oireina ilman selkeää lääketieteellistä syytä. Tämä ilmiö tunnetaan somatisointina, ja siihen voi liittyä mm. päänsärkyä, vatsakipuja, rintakipuja tai jatkuvaa väsymystä.
- Syömishäiriöt ja kehonmuutokset: Joissain tapauksissa trauma voi ilmetä syömishäiriöinä, kuten anoreksiana tai bulimiana, jotka voivat olla keino hallita kehon muutoksia tai tunteita.
- Kehoon kohdistuva häpeä ja ahdistus: Lapsuuden traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa häpeän ja ahdistuksen tunteita omaa kehoa kohtaan. Tällöin ihminen saattaa tuntea itsensä epämukavaksi kehonsa kanssa ja voi välttää itsensä koskettamista tai seksuaalisia kokemuksia. Tämä voi ilmetä myös epämukavuutena omassa kehossa, kuten pukeutumisessa tai kehon muotojen tarkkailussa.
- Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja kehon reaktiot: PTSD voi ilmetä niin psyykkisinä kuin fyysisinä oireina, kuten unihäiriöinä, ahdistuksena, paniikkikohtauksina, hallusinaatioina tai äkillisinä, voimakkaina kehon reaktioina. Ihminen saattaa kokea kehollisia reaktioita, jotka palauttavat hänet takaisin hetkeen, jolloin koki väkivaltaa. Nämä reaktiot voivat ilmetä fyysisinä oireina, kuten hikoiluna, sydämen tykytyksenä tai vapinana.
- Ahdistuneisuus ja kehon stressitilat: Ahdistus voi ilmetä fyysisinä reaktioina, kuten hengitysvaikeuksina, nopeana sydämensykkeenä, hikoiluna tai vapinana. Keho voi jäädä jatkuvaan ”taistelu tai pakene” -tilaan, jossa se reagoi herkästi ulkoisiin ärsykkeisiin.
- Suhteet ja läheisyyden välttely: Vaikka tämä ei ole suoraan kehollinen reaktio, seksuaaliväkivalta voi vaikuttaa myös kykyyn kokea läheisyyttä. Aikuisena henkilö voi välttää fyysistä läheisyyttä, kosketusta tai intiimiä kanssakäymistä, koska keho voi kokea näitä tilanteita vaarallisina tai epämukavina
Kehokeskeiset säätelykeinot
Kehokeskeisillä säätelykeinoilla on mahdollista säädellä vireystiloja ja tunteita, ja siksi niiden opettelu on tärkeää. Autonominen hermosto vastaa hermostollisesta säätelystä, joko rauhoittaen tai kiihdyttäen vireystilaa tilanteen mukaan.
Monet kehokeskeiset säätelykeinot ovat enemmän tai vähemmän jatkuvasti käytössämme. Keinot liittyvät muun muassa hengittämiseen, äänenkäyttöön, liikkumiseen ja harrastuksiin. Jokainen voi löytää säätelykeinoista itselleen sopivia keinoja, minkä myötä on mahdollista säädellä tunteitaan ja hermostoaan omista lähtökohdistaan ja omalla tavallaan.
Traumat voivat aktivoitua mitä moninaisimmissa tilanteissa, mutta maadoittuminen on reitti takaisin säätelyn pariin. Maadoittumista voi määritellä esimerkiksi yhteyden tunnusteluksi. Mielellä on yhteys kehoon ja keho puolestaan on yhteydessä kaikkeen olevaiseen.
Säätelykeinoja:
- Erilaiset rentoutus- ja mindfulness-tekniikat voivat auttavat luomaan yhteyttä omaan kehoon. Niistä on apua myös vireystilan säätelyssä ja elämänhallinnassa.
- Kognitiot: kannustava ja lohduttava sisäinen puhe, vaikean muiston nimeäminen yhdellä sanalla, omien tunnesanojen keksiminen
- Toiminta: liike/liikehtiminen, kotityöt, käsityöt, kävely, musiikin kuuntelu, piirtäminen/maalaaminen ja muut luovat toiminnat, leikkiminen, lemmikin kanssa puuhailu, leikkiminen ja silittely, neulominen, avantouinti jne.
- Hengittäminen ja hengitys: hengitysrytmin huomioiminen, hengitysharjoitukset, pidennetty uloshengitys ja uloshengityksen jälkeinen tauko
- Lämmön, aistimusten ja kehon pintatunnon säätely, aistimusten rauhoittelu tai aktivointi: esimerkiksi miellyttävän/voimakkaan tuoksun haistelu, kosketus, kylmällä vedellä jonkin kehonosan peseminen, kylmän veden juominen, lämmin suihku/kylpy, voimakkaanmakuisen asian pureskelu, esim. pastilli, piikkimatolla makoilu, painopeitto
- Äänen käyttö ja ilmaisu: puhuminen, ääntely, laulaminen, suhina, kurlaaminen, hyräily, murina, silmien avaaminen/supistaminen, irvistely, hartiaseudun ja leukaperien lihastonuksen säätely
- Kehoharjoitukset ja kehon tuntemusten säätely: seinän työntäminen, kehon ravistelu, lihasten jännittäminen, hyppiminen, tömistely, kehon taputtelu, perhostaputukset
- Ankkuri-/turvaesineet: esimerkiksi kivi
- Ympäristön havainnointi: esimerkiksi eriväristen, -muotoisten tai -tuntuisten asioiden nimeäminen
Lähteet
Kirkko ja kaupunki 2016. Kehoon koteloitunut trauma on mahdollista purkaa.
Shershun, E. 2021. Healing sexual trauma workbook – Somatic skills to help you feel safe in your body, create boundaries & live with resilience. Oakland: New Harbinger Publications.
Terapeuttitalo n.d. Mitä on kehomuisto?
Suomen Delfins ry:n omat materiaalit