Tietoinen läsnäolo – tarkkaavaisuus tähän hetkeen

tietoinen

Meillä ihmisillä on taipumus helposti murehtia menneitä ja huolehtia tulevasta, sen sijaan että eläisimme ainoastaan tässä hetkessä. Tulkitsemme myös herkästi elämässämme tapahtuvia asioita aiemmin opittujen asioiden pohjalta. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa tarkkaavaisuuden suuntaamista juuri käsillä olevaan hetkeen. Siitä voidaan käyttää myös nimityksiä mindfulness, tietoisuustaidot ja hyväksyvän läsnäolon taidot.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Nämä taidot lisäävät itsehavainnointikykyä sekä tietoisuutta siitä, mitä mielessämme sillä hetkellä tapahtuu.  Näiden taitojen avulla hahmottaa paremmin, mitä ajatuksia ja tunteita kulloinkin on.

Tietoisessa läsnäolossa keskitytään havainnoimaan ja kuvailemaan omia sisäisiä kokemuksia esimerkiksi seuraavasti: millaisia kokemuksia kehossa on, mitä aistit havainnoivat juuri nyt, millaisen tunnetilan vallassa mieli on, tai millaisia ajatuksia mielessä on. Jokainen kokemus todetaan sellaisena kuin se on, eikä niitä arvoteta tai pyritä muuttamaan.

Mitä tietoinen läsnäolo ei ole

Vaikkakin tietoisen läsnäolon juuret ovat 2500 vuoden päässä buddhalaisuudessa, ei kyseessä ole mikään uskonto. Tietoinen läsnäolo sekoitetaan usein myös rentoutusharjoituksiin ja muihin mielen rauhoittamisen keinoihin. Tietoinen läsnäolo ei tarkoita myöskään mielen tyhjentämistä ajatuksista. Mielen tehtävä on tuottaa ajatuksia ja sitä se tekeekin jatkuvasti. Tietoinen läsnäolo muuttaa suhdetta ajatuksiimme ja niiden vaikutusvalta pienenee. Kun ei kamppaile enää ajatuksia vastaan, myös niiden huomiontarve saattaa pienentyä.

Tietoinen läsnäolo ei ole oikotie ahdistuksen lievittämiseen. Sitä voi olla vaikea hyväksyä, sillä kukapa ei haluaisi eroon ahdistuksen tunteesta. Jos pyrkii sulkemaan jonkin tunteen pois mielestä, se yleensä voimistuu. Jos sen sijaan tarjoaa tunteelle tilaa, se voi rauhoittua – tai sitten ei. On tärkeää antaa tilaa myös pahalle ololle, se on yksi tietoisuusharjoittelun tärkeimpiä tavoitteita.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen myönteisiä vaikutuksia

Tietoisen läsnäolon taidoista voi olla apua muun muassa tarkkaavaisuuden ja stressin hallinnassa sekä masennuksen, ahdistuksen, kiputilojen ja tunnesäätelyongelmien hoidossa. Tietoisen läsnäolon taidot voivat auttaa itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen, myönteisten tuntemusten ja luovuuden lisääntymiseen sekä muistin ja oppimiskyvyn paranemiseen. Säännöllisen tietoisen läsnäolon taitojen harjoittamisen on havaittu tukevan fyysistä terveyttä ja jopa lisäävän vastustuskykyä.

Tietoisen läsnäolon myötä voi oppia havaitsemaan ja tunnistamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan, erottamaan ulkoiset tapahtumat omista ajatuksista ja tunteista, sekä tasaamaan voimakasta tunnetilaa ja ottamaan etäisyyttä siihen. Se voi myös auttaa erottamaan tunteita ja ajatuksia toisistaan sekä erottamaan tosiasioita niihin liittyvistä ajatuksista ja tulkinnoista. Tietoinen läsnäolo voi auttaa ihmistä myös tunnistamaan, miten kokee ympäristönsä. Se auttaa hahmottamaan, miten ottaa informaatiota vastaan ympäristöstä, kuinka tätä informaatiota tulkitsee ja kuinka siihen reagoi. Tietoisen läsnäolon harjoitteleminen luo perustaa itsesäätelylle ja itsehavainnoinnille, ja harjoittelun myötä voi olla helpompi altistaa itseään pelottaviksi kokemilleen tunteille ja ajatuksille. Kun oppii hyväksyvällä tavalla tunnistamaan ja seuraamaan, mitä itsessä tapahtuu, voi itseymmärrys parantua.

Traumatisoituneelle tietoisen läsnäolon harjoittelu voi tuntua haastavalta

Kykyä havainnoida tarvitaan, jotta voi huomata, mitä omassa mielessä ja ympäristössä tapahtuu. Erilaiset tunteet, ajatukset ja tapahtumat voivat vilahtaa huomaamatta ohi voimakkaasti tuntevilta ihmisiltä, jolloin tapahtumat saattavat tuntua ennalta-arvaamattomilta ja käsityskyvyn ylittäviltä. Sulkemalla tunteet pois voi yrittää selviytyä vaikeista tilanteista, jos on altis kokemaan pelottavia, ahdistavia ja voimakkaita tunteita. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että olo tuntuu merkityksettömältä ja tyhjältä.

Tunne-elämän haavoista ja epävakaudesta kärsiville tunteet voivat olla pelottavia, koska heillä on usein toistuvia kokemuksia vahvoista tunnetiloista, joiden säätely on aiheuttanut keinottomuuden aiheuttamaa tuskaista olotilaa. Tietoisen läsnäolon harjoitteissa tällainen henkilö voi turvallisesti altistua pelkäämilleen ja välttelemilleen tunteille ja saada uudenlaista kokemusta näiden tunteiden sietämisestä. Vaikeiden tunteiden, mielikuvien ja ajatusten olemassaolo sallitaan ja niiden annetaan yksinkertaisesti olla. Samalla sallitaan itselle asenne, jossa painopiste on enemmän hyväksyvässä suhtautumisessa kuin tarpeessa saada ratkottua hankalaksi koettuja ajatuksia tai tunteita. Harjoittelun myötä voi oppia huomaamaan, että nämä tunteet ovat itsessään vaarattomia, ja että nämäkin tunteet tulevat ja menevät. Harjoittelu voi auttaa myös henkilöä valitsemaan, miten hän reagoi erilaisiin impulsseihin ja mielihaluihin, sekä tämän myötä ymmärtämään, ettei aina ole pakko tehdä siten kuin mielihalut kehottavat tekemään.

Tietoisen läsnäolon harjoitteleminen

Tietoista läsnäoloa voi harjoitella keskittymällä sisäiseen tekijään, kuten hengitykseen tai fyysiseen tuntemukseen. Keskittymisen voi kohdistaa myös johonkin ulkoiseen ärsykkeeseen tai jonkin mantran toisteluun. Tietoisen läsnäolon ajatellaan itsessään lähtevän uteliaisuudesta. Vuorovaikutussuhteessa tietoiseen läsnäoloon sisältyvä molemminpuolinen uteliaisuus on oivallinen lähtökohta vastustuksen ja ahdistuksen vähentämiseksi. Työntekijällä voi olla tärkeä rooli auttaa erityisesti traumatisoitunutta asiakastaan tarkastelemaan tietoisesti ja uteliaisuudella omia sisäisiä kokemuksiaan. Kun asiakas tarkastelee uteliaasti ja tietoisesti sisäisiä kokemuksiaan niihin samaistumisen sijaan, heillä on mahdollisuus kokea turvallisuuden tunteensa vahvistumista ja uusien taitojen omaksumista.

Tietoista läsnäoloa voi harjoitella hyvinkin yksinkertaisin ja arkipäiväisin keinoin. Harjoitus voi keskittyä esimerkiksi täysin nykyhetkessä tapahtuvaan kokemukseen, kuten pukeutumiseen, kävelyyn tai hampaiden harjaamiseen. Vaikka ajatus tämänkaltaisista harjoitteista voi tuntua merkityksettömältä, tällaisetkin harjoitteet voivat toistojen kautta auttaa havainnoimaan omaa itseä sekä auttaa omaksumaan tässä hetkessä olemista. Nämä ovat tärkeitä taitoja niin ankkuroitumisen kuin mielellistämisen kannalta.

 

Lähteet

Boon, S., Steele, K. & van der Hart, O. 2011. Traumaperäisen dissosiaation vakauttaminen. Helsinki: Traumaterapiakeskus.

Duodecim 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää?

Koivisto, M., Stenberg, J., Nikkilä, H. & Karlsson, H. 2009. Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito. Helsinki: Duodecim.

Mielenterveystalo n.d. Tietoinen läsnäolo. 

Mieli 2023. Mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot?

Odgen, P. & Fisher, J. 2016. Sensomotorinen psykoterapia. Keinoja trauman ja kiintymyssuhdevaurioiden hoitoon. Helsinki: Traumaterapiakeskus.

Pietikäinen, A. 2014. Kohti arvoistasi – suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Duodecim.

Pietikäinen, A. 2019. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä. Helsinki: Duodecim.

 

 

Oliko tämän sivun sisältö mielestäsi hyödyllistä?
+1
0
+1
1
+1
0

Lisää aiheesta:

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

Ajanvaraus

Varaa itsellesi sopiva aika keskustelulle:
Ajanvarauskalenteri

Neuvontapuhelin

050 583 5000
ma 9-10

Chat

maanantaisin 12-14

Katso iltachatit täältä.

Vertaistuki

Katso paikkakunnat ja ajat täältä sekä chatryhmät täältä.

Tukisuhde

Oman tilanteen pohdinta koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top