Omahoito voi olla sekä asiaa käsittelevää että rentouttavaa/aktivoivaa. Omahoito on erittäin tärkeää muiden hoitomuotojen rinnalla. Käsitteleviä omahoitomuotoja voi olla esimerkiksi musiikin tai taiteen tekeminen ja terapeuttinen kirjoittaminen kirjoittaminen. Kirjoittaminen on omahoitomuotona hyvin matalalla kynnyksellä kokeiltavissa ja siihen voi helposti uppoutua.

Lähde liikkeelle esimerkiksi Tehy-lehdessä julkaistusta (12/2017) Terhi Mäkisen kirjoittamasta artikkelista (Hoitavat sanat – Kirjoittaminen purkaa pään sisäistä kaaosta).
Muista apukeinoista olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme täällä.

Omahoito on tärkeää

Usein psyykkisesti hauras ihminen voi ajatella vain ammattilaisen avun helpottavan haasteellista, jopa kestämätöntä, elämäntilannetta. Omahoito on erittäin tärkeää muiden hoitomuotojen ohella. Ihmisen ottaessa vastuuta ja luottaessa itseensä eteenpäin vievänä toimijana, hän ottaa askeleita uhrista selviytyjäksi. Omahoitoa ei kuitenkaan pidä viedä eteenpäin pelkästään hampaat irvessä kärsien vaan pikkuhiljaa luottamusta rakentaen ja itseään varovasti vastuuttaen.

Kirjoittamisen vaikutukset

Kirjoittaminen on erinomainen tapa jäsentää ajatuksia elämän nivelvaiheissa.

Tehyn artikkelin mukaan eräs tutkija on verrannut kirjoittamista pölynimuriin: kun kirjoittaa mieltä vaivaavat asiat paperille, niitä ei tarvitse enää ajatella. Mieli tyhjentyy häiritsevästä sisällöstä. Tämä auttaa myös ”normaalissa” elämän kuormituksessa: kun asiat ovat listalla, ei mielen tarvitse jatkuvasti koittaa pitää listaa yllä, vapautuu prosessointitilaa muulle.

Aikuinen voi etsiä kirjoittamalla motiivejaan, ymmärtää paremmin tunteitaan ja voimautua, itsehoitoa parhaimmillaan.

Terapeuttinen kirjoittaminen auttaa kirjoittajaa reflektoimaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Reflektiossa henkilö pohtii itseään, käyttäytymistään ja minuuttaan ja pyrkii pääsemään selville, mitkä menneisyyteen liittyvät asiat vaikuttavat siihen, mitä tai miten hän tuntee, käyttäytyy ja ajattelee.

Kun traumaattiselle kokemukselle selkiytyy tietty rakenne, se avaa oivalluksen mahdollisuuksia. Ihmiselle on tärkeä kokea, että hän on kertomuksensa muokkaaja ja kokija eikä vain tapahtumien passiivinen uhri.

Kirjoittamalla tunteisiin ja tapahtumiin saa lisää välimatkaa. Tunteet eivät enää vyöry tai muserra alleen.

Kirjallisuusterapeutti Paula Nordströmin vinkit

• Tavoitteena ei ole julkaisukelpoinen tai kaunokirjalliset kriteerit täyttävä teksti, vaan käden ja mielen yhteistyönä tuottama eheyttävä teksti.
• Kirjoitustehtäville kannattaa asettaa esim. 10 min aikaraja, jottei stilisoinnille jäisi aikaa.
• Parasta on kirjoittaa käsin, kunnon paperille luistavalla kynällä. Koneella ei saa samanlaista pään ja käden välistä yhteyttä.
• Kirjoittaessa ei tarvitse pelätä paljastavansa liikaa: Käsi ei kirjoita mitään, mihin mieli ei ole valmis.
• Kirjallisuusterapiassa käytetään sekä valmista aineistoa (mm. runot, laulujen sanat) että omaa tekstiä tai vaikka lehdistä leikatut otsikot.
• Harjoituksilla pääsee usein syvemmälle kuin kirjoittamalla elämäntarinansa alusta loppuun.
• Tehokasta on kirjoittaa kirje mieltä kaihertavalle henkilölle. Koska kirjettä ei oikeasti lähetetä, siihen voi ladata kaiken, mitä ei uskaltaisi tositilanteessa sanoa.
• Kirjeeseen voi myös itse kirjoittaa vastauksen. Se voi auttaa katsomaan asiaa toisen kannalta.
• Kirjeet voi halutessaan polttaa tai haudata. Rituaali voi auttaa luopumaan tunnekuormasta.
• Päiväkirjan kirjoittamisessa on usein mukana itsehoidollisia aineksia, jolloin voidaan puhua terapeuttisesta kirjoittamisesta.
• Monen kirjoittajan yleisö on nykyään verkossa. Jostakin henkilökohtaisesta kertova blogi voi tuoda lohtua ja palautetta muilta vertaisilta.
• Ryhmässä kirjoitettaessa vuorovaikutus kirjoittajien kesken on hedelmällistä. Keskustelu teksteistä on rikasta ja antaa uusia oivalluksia ja näkökulmia. Kirjoittajien kasvuryhmiä on lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ryhmät ovat luottamuksellisia.
• Kirjallisuusterapia on pitkään käytössä ollut vaikuttava hoitomuoto.

Paulan takuuharjoitukset

Hyviä harjoituksia kirjoittamisen alkuun pääsemiseksi.

Kaksi kertaa 10 minuuttia

• • Kirjoita ensin 10 minuuttia aiheesta ”Mitä isä aina sanoi”.
  • Kirjoita seuraavaksi 10 minuuttia aiheesta ”Kuumin paikka, missä olet ollut”.

Runojen silmukointi

• • Valitse kuusi tai seitsemän lempirunoasi.
  • Tulosta runot paperille ja alleviivaa puhuttelevimmat sanat.
  • Kirjoita sanat uudelle paperille. Muokkaa niistä uusi runo. Voit taivuttaa sanoja ja lisätä sidossanoja.

Sata sanaa etunimestäsi

• • Kirjoita sata sanaa omasta etunimestäsi. Voit aloittaa vaikka siitä, kuka on antanut nimesi, onko nimestä ollut kiistaa ja pidätkö itse nimestäsi.
  • Jos innostuit, tee sama harjoitus toisesta nimestäsi.

Puhuvat eläimet

• • Valitse kaksi muovista pikkueläintä.
  • Kirjoita niiden välinen dialogi.

Blogi-kirjoituksen tietosisältö ja vinkit poimittu mainitusta artikkelista.