Seksuaaliväkivaltaa lapsena kokeneet pelkäävät heistä tallennetun kuvamateriaalin ikuista kiertoa – ”Valtava joukko erityisasiantuntijoita ja viranomaisia tekee työtä, jotta kuvat poistuvat mahdollisimman nopeasti verkosta”

(c) Suojellaan Lapsia

Seksuaaliväkivallan aiheuttamaa häpeää kannetaan usein pitkälle aikuisuuteen etenkin, jos traumaattisen kokemuksen käsittelyyn ei saa apua. Toipumista hidastaa myös toistuva uhrin asemaan joutuminen, jos seksuaaliväkivaltatilanteessa kuvattu materiaali jatkaa leviämistään verkossa.

Lapsena koettu seksuaaliväkivalta on aina traumaattinen kokemus. Teko rikkoo kaiken muun ohella myös vakavasti lapsen perusturvallisuuden tunnetta. Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkosen mukaan lapseen kohdistunut seksuaalirikos, jonka tekijä on kuvannut, on luonteeltaan hyvin erilainen trauma kuin seksuaalirikos, josta ei ole tallennettua kuvamateriaalia.

Uhrille pelkästään jo tietoisuus siitä, että hänen kuvansa mahdollisesti kiertää verkossa on äärimmäisen raskas. Pahimmillaan kuvien kierrosta voi tulla myös aika ajoin muistutuksia viranomaisilta. Uhriin tai hänen huoltajaansa voidaan ottaa yhteyttä muun muassa vahingonkorvauksiin liittyen, jos uhrin kuvia löytyy esimerkiksi toisen rikostutkinnan yhteydessä.

”Uhri ja hänen läheisensä saavat pahimmassa tapauksessa muistutuksen tapahtuneesta yhä uudestaan ja uudestaan. Uhrit pelkäävät heistä tallennetun kuvamateriaalin ikuista kiertoa verkossa sekä toisaalta sitä, että joku tunnistaa heidät kuvan nähtyään. Puhutaan myös toistuvasta uhrin asemaan joutumisesta, kun eri henkilöt käyttävät uhrin kuvia. Toipumisen osalta tilanne on äärimmäisen raskas ja tuo hoitoprosessiin haasteita.”

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset verkossa eivät kunnioita maiden rajoja ja sen vuoksi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin poistaminen verkosta vaatii laajaa ja tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Kuvamateriaalin poistamiseksi tehdään väsymättä töitä.

”Uhreille on äärimmäisen tärkeää välittää viestiä, että meitä on valtava joukko erityisasiantuntijoita ja viranomaisia tekemässä työtä, jotta heidän kuvansa poistuvat mahdollisimman nopeasti verkosta. Heidän tulee myös luottaa, että teknologia kehittyy ja me kaikki teemme parhaamme, että kuvien poisto nopeutuu”, yli kahdeksan vuotta kuvamateriaalianalyysia tehnyt Vaaranen-Valkonen painottaa.

Lapsi ei ole koskaan syyllinen kokemaansa seksuaaliväkivaltaan – Lapsi tarvitsee tukea häpeän ja syyllisyyden käsittelemiseksi

Kaikille ihmisille on luonnollista etsiä syitä ja selityksiä erilaisiin elämän tapahtumiin, kuten seksuaaliväkivallan uhriksi joutumiseen. Psykoterapeuttina toimivan Vaaranen-Valkosen mukaan selityksen etsiminen on osa ihmisen selviytymiskeinoja. Tavoitteena on säilyttää turvallinen kuva maailmasta, jossa hyville tapahtuu hyvää ja pahoille pahaa.

Kysymys ”miksi näin tapahtui?” on varsin ymmärrettävä.

Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä yleisemmin tekijä on joku lapsen lähipiiristä. Kun lasta vahingoittaa henkilö, johon lapsella on luottamussuhde, ei lapsi käsitä, miksi luotettava ja turvallinen henkilö satuttaa. Ristiriita ajaa lasta etsimään selitystä itsestään ja on varsin tyypillistä, että lapsi syyttää itseään ja häpeää omaa toimintaansa saaden näin selityksen tapahtuneeseen.

Usein lapsi ajattelee vääristyneesti oman toimintansa johtaneen tekoon. Lapsi kokee tehneensä vastoin sääntöjä ja väärin, eikä näin ollen uskalla kertoa tapahtuneesta. Lapsen sosiokognitiivinen kehitys ei mahdollista aikuisen tasoista tapahtumaketjun moninäkökulmaista ja realistista tarkastelua.

”Syyllisyyttä ja häpeää kannetaan usein pitkälle aikuisuuteen, etenkin jos uhri kantaa kipeän salaisuuden yksin, eikä saa apua traumaattisen kokemuksen käsittelyyn. Seksuaaliväkivallan uhrit tarvitsevatkin tietoa ja tukea ennen kaikkea sisäistetyn häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyyn”, Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.

”Vuosien aikana sisäistetyt häpeän ja syyllisyyden tunteet eivät hoidu nopeasti, mutta tulee muistaa, että vaikean ja häpeällisenkin totuuden paljastaminen ja jakaminen luottamuksellisessa psykoterapiasuhteessa tukee toipumista ja antaa aina mahdollisuuden muutokseen ”, Nina Vaaranen-Valkonen lisää.

Lue myös: ”Yksi sivusto voi sisältää tuhansia kuvia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta” – Laittoman kuvamateriaalin verkosta poistaminen vaatii rajat ylittävää yhteistyötä

 

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

info@suomendelfins.fi
Puh.
050 522 6604

ma-pe 10-14

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta.

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top