Seksuaaliväkivaltaa kuvaavilla sanoilla on merkitystä – “Lapsen oikeuksia kunnioittava terminologia on äärettömän tärkeää”

Kuvassa Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen. (c) Suojellaan Lapsia ry

Suojellaan Lapsia ry tekee työtä ehkäistäkseen lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, houkuttelua ja seksuaaliväkivaltaa.

“Yhdistyksemme on perustettu, että meillä Suomessa, kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa on yhdistys, joka keskittyy vahvasti vain ja ainoastaan siihen, että kaikenlainen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta saadaan loppumaan”, kertoo Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

Yhdistyksen erityisasiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen seuraavat tiiviisti aiheeseen liittyvää tutkimusta ja muun muassa antavat lausuntoja lasten oikeuksia ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa käsitteleviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Lisäksi molemmat tekevät käytännön työtä: Vaaranen-Valkonen psykoterapeuttina lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneiden potilaiden kanssa ja Laitinen sosiaali- ja kriisipäivystystyössä.

Nina Vaaranen-Valkosen mukaan myös Suojellaan Lapsia ry:n yksi tärkeimmistä tavoitteista on tuoda seksuaaliväkivaltaa kokeneiden selviytyjien ääni ja näkemykset esiin. Seksuaalirikosten uhreja kunnioittavien termien käyttö on yhdistykselle erityisen tärkeä asia.

Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ei pidä koskaan kutsua pornoksi

Laissa laittomasta lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista puhutaan lapsipornografiana, joka on lapsenoikeuksien vastainen termi ja mitätöi vahvasti lapsiuhriin kohdistuvaa väkivaltaa.

”Aikuisporno on aikuisille tuotettua aikuisviihdettä. Se on yleisesti hyväksyttyä ja sallittua, eikä sitä pitäisi koskaan yhdistää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan. Vakavat rikokset eivät ole pornoa”, Vaaranen-Valkonen painottaa.

Myös nuorten kohdalla yleisesti käytetty ”kostoporno”-termi vääristää ja hämärtää kuvamateriaalin sisältöä. Vaaranen-Valkosen mukaan yksikään nuori, joka rakkauden huumassaan on antautunut kuvattavaksi, ei ole ajatellut tekevänsä pornoa tai olevansa pornotähti.

Kyse on intiimien kuvien väärinkäytöstä, joiden levittäminen usein täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Lapsesta ei tule koskaan käyttää myöskään termiä seksityöläinen eikä ulkomailla tapahtuvasta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta lapsiseksiturismi. Kyse on aina lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja ihmiskaupasta. Lasten kohdalla kyse ei myöskään ole vastikkeellisesta seksistä.

Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavilla sanoilla on merkitystä

Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa on myös grooming eli lapsen houkuttelu seksuaalisiin tekoihin. Vaaranen-Valkosen mukaan pelkästä seksuaalisesta houkuttelusta puhuminen voi heikentää groomingin tunnistamista, sillä houkuttelu ei läheskään aina ole sävyltään seksuaalista, vaan lasta yritetään houkutella tekemään seksuaalisia tekoja monin eri tavoin.

Vaaranen-Valkonen painottaa, että lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta ei millään tasolla liity seksiin eikä seksuaalisuuteen, vaan kyse on väkivallasta.

“Sanoilla luodaan maailmaa ja lapsen oikeuksia kunnioittava terminologia on äärettömän tärkeää”, Nina Vaaranen-Valkonen korostaa.

Lue myös: Mitä lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on?

Juttu on julkaistu Suomen Delfins ry:n 3/2020 jäsen- ja uutiskirjeessä. Tilaa ilmainen uutiskirje tai tue toimintaamme liittymällä jäseneksi.

Lue koko uutiskirje tästä!

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

info@suomendelfins.fi
Puh.
050 522 6604

ma-pe 10-14

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta.

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top