Namusetä, hirviö, ehdottomasti mies. Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäviin liitetään yhä paljon harhaanjohtavia uskomuksia. Tosiasiassa tekijä erottuu harvoin muusta väestöstä.
Seksuaalisen väkivallan tekijät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Heitä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, ammateista, eri ikäisistä ja sukupuolista.
Todennäköisimmin lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy joku lapsen perheeseen tai sukuun kuuluva henkilö.
Toinen merkittävä ryhmä on muu läheinen elinpiiri. Hyväksikäyttäjiä löytyy lasten tuttavista, naapurustosta, netistä, harrastuksista ja joskus myös lasten päivähoidosta tai koulusta.
Lapselle seksuaalista väkivaltaa tekevä henkilö erottuu harvoin muusta väestöstä, ja hänen taustansa on ulkopuolisin silmin usein tahraton.
Osa seksuaalisen väkivallan tekijöistä näyttää tulevan hyvin toimeen ympäristönsä kanssa. Heidät saatetaan tuntea yhteisönsä suosittuina ja luotettavina jäseninä, älykkäinä, lahjakkaina, ja hyvinä lasten ja nuorten käsittelijöinä.
Suurin osa tekijöistä on taitavia ympäristönsä manipuloijia. He organisoivat ympäristöään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Tekijöiden määrä ja jakauma on epäselvä
Seksuaalirikollisuus on pääosin piilorikollisuutta, joka ei päädy monien tietoisuuteen. Siksi tekijöiden määrää tai sukupuoli- ja ikäjakaumaa on vaikea tietää tarkasti.
Suomen Delfins ry sai vuonna 2020 uusilta asiakkailta noin 510 yhteydenottoa. Heistä korkeintaan yksi tai kaksi oli tehnyt lapsena tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta rikosilmoituksen.
”Saamme hyvin erilaisia yhteydenottoja lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneilta. Heidän joukossaan on ollut naisia, miehiä ja muutama muunsukupuolinen. Naisia on ollut määrällisesti eniten”, toiminnanjohtaja Liisa Kaukio-Rasilainen kertoo.
Vuonna 2020 julkaistussa tutkimusraportissa Tiina Malin tarkastelee käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2017–2018 annettuja tuomioita.
Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista 99 prosentissa tapauksista tekijä oli mies. Tekijöistä 47 prosenttia oli tekohetkellä iältään 15–24-vuotiaita.
Malinin tutkimusotos ei selitä ilmiön kokonaiskuvaa täysin. Otos koskee vain alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, jotka ovat edenneet tuomioistuimeen ja joiden tekijä on saanut tuomion.
Suomen Delfins -yhdistykseen yhteyttä ottaneet ovat usein kertoneet, että tekijä on ollut tuttu ihminen lähipiiristä. Tekijöissä on ollut eniten miehiä, mutta myös naisia.
Rikostilastoissa 6–12 prosentissa tapauksista tekijä on nainen. Uhritutkimuksissa nainen on todettu tekijäksi jopa 17–44 prosentissa tapauksista.
”Äidin tekemä seksuaaliväkivalta on yksi vaurioittavimmista ja vaietuimmista väkivallan muodoista. Silloin kynnys olla yhteydessä ammattiauttajiin on myös yleensä korkea”, Kaukio-Rasilainen sanoo.
Vain puolet tekijöistä on pedofiilejä tai hebefiilejä
Tutkimuskirjallisuuden mukaan vain noin puolet lapsiin kohdistuvista seksuaalisista teoista eli lapsikohteisista seksuaalirikoksista on pedofiilien* tai hebefiilien** tekemiä.
Lopuissa, eli noin puolessa lapsikohteisista seksuaalirikoksista syyt tai motiivit tekojen taustalla vaihtelevat. Tekijällä ei ole pedofiilisiä taipumuksia.
Lapsikohteiseen insestiin syyllistyneistä noin neljä viidestä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan muita kuin pedo- tai hebefiilejä. Heillä on usein mielenterveydellisiä, tunteiden säätelyyn, kiintymyssuhteisiin ja vallankäyttöön liittyviä ongelmia ja omia traumoja.
Esimerkiksi sisarusten välinen seksuaalinen väkivalta on usein heijastuma perheen sisäisistä jännitteistä ja vanhemmuuden puutteen aiheuttamasta turvattomuudesta. Nuorilla miehillä ahdistus voi purkautua seksuaalisina tekoina sisareen.
”Kahden viime vuoden aikana toisen lapsen, kuten esimerkiksi kaverin, sisaruksen tai muun sukulaisen tekemä hyväksikäyttö on lisääntynyt yhteydenotoissamme merkittävästi. Sellaisia tulee lähes viikottain”, Kaukio-Rasilainen kertoo.
Ei-pedofiilin tai -hebefiilin tekijän seksuaalinen kiinnostus lapsiin voi ilmetä myös vain joissain tilanteissa, kuten voimakkaasti ahdistuneena tai stressaantuneena. Hänellä voi olla neurologisen kehityksen ongelmia, dementiaa tai ongelmia luoda tasavertainen, emotionaalinen tai seksuaalinen kontakti omaan ikäryhmään kuuluvien kanssa.
Asiaan voi liittyä myös hyperseksuaalisuutta*** tai seksualisoitunutta tunteiden säätelyä, psykopatiaa tai sosiopatiaa.
Myytit istuvat tiukassa
Seksuaalista väkivaltaa lapsille tekeviin liittyy useita myyttejä. Nämä uskomukset voivat leimata negatiivisesti ja suunnata epäilyjä aiheetta joihinkin ihmisryhmiin.
Samalla ne kääntävät katseen pois sieltä, missä valtaosa hyväksikäytöstä todellisuudessa tapahtuu.
Tavanomaisimpia myyttejä on, että tekijä on:
• namusetä. Tekijät eivät yleensä ole päällisin puolin ”outoja”, vaan heitä on kaikkialla väestössä.
• homo. Tutkimustieto ei tue väitettä, että poikia seksuaalisesti hyväksikäyttävät miehet olisivat homoja.
• hirviö ihmiseksi. Tyypillinen tekijä voi olla hyvin pärjäävä ihminen. Hän voi olla älykäs, perheellinen, sosiaalisesti suosittu ja korkeastatuksinen. Päällisin puolin hän ei eroa muista ihmisistä.
• mies. Myös naiset, toiset nuoret ja lapset käyttävät hyväkseen lapsia ja nuoria.
Muita yleisiä uskomuksia esimerkiksi on, että itsensäpaljastajat ovat vaarattomia tai tekijä on yleensä lapselle tuntematon.
Pedofiilejä tutkittaessa on saatu tietoa, että moni heistä aloittaa tekonsa paljastamalla itsensä ja etenee siitä asteittain vakavampiin rikoksiin.
Tekijä on useimmiten läheisessä suhteessa lapseen. Teot ovat asteittain eteneviä ja hyväksikäyttö on jatkuvaa. Lapselle tuntemattoman tekemä lapsen väkivaltainen ja kertaluontoinen raiskaus on harvinainen.
Lähteet:
Jussi Nissisen Lapsikohteinen seksuaalisuus -koulutustilaisuus 18.10.2019
Kriminaalihuollon tukisäätiön SeriE-hankkeen loppuseminaari 19.10.2020
Suomen Delfins ry:n opetusmateriaali ja tiedot
*Pedofiliassa yli 18-vuotiaan pysyvän seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat ensisijaisesti alle 12-vuotiaat lapset.
**Hebefiliassa kohteena ovat juuri murrosiän saavuttaneet 12–15-vuotiaat lapset. Hebefiilejä on arvioitu olevan noin kymmenkertainen määrä pedofiileihin nähden.
***Hyperseksuaalisuudella tarkoitetaan poikkeuksellisen korostunutta seksuaalisuutta.
Juttu on julkaistu Suomen Delfins ry:n huhtikuun 1/2-2021 uutiskirjeessä.
