Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti voivat muovautua elämän aikana – Vaikuttaako niihin lapsena koettu seksuaaliväkivalta?

abstract-gd53224bde_1920

Lapsena koettu seksuaaliväkivalta vaikuttaa moneen asiaan, kuten ihmisen kiintymis- ja ihmissuhteisiin sekä minäkuvaan. Monella lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneella on myös tunteita ja pohdintoja sukupuoli-identiteetistään ja seksuaalisuudestaan.

Ihminen on valtavan moninainen kokonaisuus. Minuuden tärkeitä rakennuspalikoita ovat muun muassa psyykkisyys, fyysisyys, seksuaalisuus ja seksuaali-identiteetti. Ideaalimaailmassa nämä kaikki osaset muokkautuvat jokaisella vapaasti läpi elämän ja turvallisesti omaan tahtiin.

Joskus ihminen ei syystä tai toisesta saa kehittyä aikuiseksi rauhassa, turvassa ja omassa tahdissaan. Rikkovana tekijänä voi olla esimerkiksi lapsena koettu seksuaaliväkivalta.

Lapsiin kohdistuneet seksuaaliväkivallan traumat vaikuttavat moneen asiaan, ja ovat todella syviä ja persoonallisuuteen vaikuttavia. Näillä traumoilla on vaikutusta omaksi itseksi kasvamiseen. Niillä on vaikutusta esimerkiksi ihmisen kiintymys- ja ihmissuhteisiin sekä minäkuvaan.

Lapsena koetun seksuaaliväkivallan aiheuttama trauma voi vaikuttaa myös muun muassa sukupuoli-identiteetin selkeyteen ja seksuaalisuuteen. Monella lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneella on tunteita ja pohdintoja sukupuoli-identiteetistään ja seksuaalisuudestaan. Kaikilla näin ei ole, eikä asia ole yksioikoinen tai mustavalkoinen. Seksuaalisuus on laaja ja muuntautuva elämän osa-alue.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seta ry:n asiantuntija Marita Karvinen kuvaa seksuaalisen suuntautumisen olevan ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa.

Seksuaalinen suuntautuminen alkaa hahmottua eri ihmisillä hyvin eri-ikäisinä. Esimerkiksi moni aikuinen homoseksuaali on kertonut aina tunteneensa, että hän on homo. Tunne on voinut olla hänelle läheinen lapsuudesta asti.

Seta ry kertoo seksuaalisesta suuntautumisesta seuraavaa:

  • Seksuaalinen suuntautuminen voi muuntua elämänkaaren aikana.

Yleisintä on, että seksuaalinen suuntautuminen kirkastuu murrosiästä lähtien. Silti ikääntyneetkin voivat havaita itsessään ennen tuntemattomia eroottisia ja emotionaalisia tuntemuksia samaa sukupuolta kohtaan. Suuntautumisen on havaittu muuttuvan enemmän naisilla kuin miehillä (ks. Väestöliiton Finsex-tutkimushanke).

  • Seksuaalinen suuntautuminen ei ole mustavalkoinen asia.

Esimerkiksi monella heteroksi itsensä määrittelevällä voi olla seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan. Osa on myös harrastanut seksiä samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.

  • Seksuaalisen suuntautumisen identiteettiä ei määrittele seksuaalikäyttäytyminen tai seksikumppanien sukupuoli. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole myös valinta tai tahdonalainen asia.

Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on aina itsemäärittelykysymys. Ihmisellä on oikeus määritellä itsensä oikeaksi kokemallaan tavalla tai jättää itsensä kokonaan määrittelemättä.

Seksuaaliväkivalta lapsuudessa – Traumat ja niiden vaikutus

Lapsena koetun seksuaaliväkivallan aiheuttama trauma voi vaikuttaa moneen asiaan, myös sukupuoli-identiteetin selkeyteen ja seksuaalisuuteen.

Joissakin tapauksissa lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut pystyy miettimään seksuaalista suuntautumistaan vasta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on tasoittunut ja hän tuntee olonsa riittävän turvalliseksi. Seksuaaliväkivallasta tulleen trauman vuoksi asia on voinut olla hänelle liian raskas ja ahdistava mietittäväksi sitä ennen.

Lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut on voinut myös kokea epäonnistuneensa heterosuhteissa useamman kerran. Tämä on voinut herättää hänessä ihmetystä siitä, miksi hänen parisuhteensa eivät onnistu. Joskus tällainen henkilö saattaa huomata ihastuneensa samaa sukupuolta olevaan henkilöön ja ymmärtää olevansa todellisuudessa homoseksuaali.

Joskus lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut, joka on seksuaalisuudeltaan homo, on voinut kasvaa yhteisössä, jossa homoseksuaalisuutta on pidetty tuomittavana. Joskus tällainen ihminen saattaa pitää lapsuudessa tapahtunutta, saman sukupuolen edustajan hänelle tekemää seksuaaliväkivaltaa syynä homoseksuaalisuuteensa. Osin tai kokonaan yhteisön paineen ja kasvatuksen vuoksi hän haluaa uskoa, että seksuaaliväkivalta on syy hänen seksuaaliseen suuntautumiseensa.

Joku on taas voinut kokea lapsena monenlaista väkivaltaa – niin fyysistä, psyykkistä kuin seksuaalistakin. Sen vuoksi hänen voi olla vaikeaa luottaa aikuisena keneenkään, eikä hän kykene lainkaan parisuhteeseen.

Hän voi myös valita kumppanikseen sen sukupuolen edustajan, joka on hänelle vähemmän pelottava ja uhkaava, huolimatta hänen aidosta seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Esimerkiksi nainen voi olla parisuhteessa naisen kanssa, vaikka on seksuaali-identiteetiltään hetero, koska väkivallan tekijä on ollut mies ja kaikki miehet ovat hänelle liian pelottavia ja uhkaavia.

Myös seksuaali-identiteetiltään homoseksuaali voi valita heterosuhteen tai siihen jäämisen, vaikka valinta ei pohjimmiltaan tunnu hänestä oikealta. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi yhteisön paineet tai seksuaaliväkivaltakokemusten aiheuttamat traumat.

Seksuaaliterapia- ja neuvonta

Seksuaalisuus on terveyden ja hyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Siihen liittyvät ongelmat ja pohdinnat on mahdollista onnistuneesti seksuaalineuvojan vastaanotolla tai seksuaaliterapiassa.

Seksuaalineuvoja tai -terapeutti luo turvallisen ilmapiirin, jossa hän käsittelee asiakkaan kanssa tämän seksuaalisuutta, siihen liittyviä traumaattisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia.

Neuvonta on yksilöllistä ja luottamuksellista. Ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaan kanssa. Seksuaalisuudesta puhutaan avoimesti ja tutkitaan, minkälaisia vaikeuksia seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneella on.

Terapia voi auttaa asiakasta yhdistämään kehonsa ja seksuaalisuutensa osaksi kokonaista ihmistä. Ne eivät ole hänelle enää vain osia, jotka ovat peruuttamattomasti vahingoittuneet.

Seksuaalisuuden määritelmiä (Sexpo)

Jos henkilö tuntee vetoa eri sukupuolen edustajaan kuin mitä itse on – usein nainen mieheen ja mies naiseen, myös muunsukupuolisuus mukaan luettuna – sitä kutsutaan heteroudeksi. Jos vetovoiman kohde on oman sukupuolen edustaja, käytetään termiä homous.
Homo on miehistä kiinnostunut mies, lesbo naisista kiinnostunut nainen. Homo-sanaa voi myös käyttää sukupuolesta riippumatta – myös naisista pitävä nainen voi määritellä itsensä homoksi.
Biseksuaali on henkilö, joka tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa sekä miehiä että naisia kohtaan tai ihastuu ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta. Panseksuaali eli panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan.

Suomen Delfins ry:n neuvontapalvelut

Suomen Delfins ry:n seksuaalineuvonta on tarkoitettu lapsina seksuaalista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneille aikuisille. Tukinetin verkkoalustalla Suomen Delfins ry järjestää seksuaalineuvonnan anonyymejä ryhmächatteja. Lisäksi Suomen Delfins ry:n palveluihin kuuluu seksuaalisuuden tukisuhde koulutetun seksuaalineuvojan kanssa.

LÄHTEET

Brusila, P. 2006. Uhrin näkökulma. Teoksessa: Duodecium. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Duodecim.
Cacciatore, R. 2006. Teoksessa: Duodecim. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Duodecim.
Sanderson, C. 2008. Counselling Adult Survivors of Child Sexual Abuse. Lontoo. British Library Cataloguing in Publication Data.
Sanderson, C. 2002. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen hoito. OyUNIpress Ab.
Seta ry. Viitattu lokakuussa 2021. www.seta.fi
Sexpo-säätiö. Viitattu lokakuussa 2021. www.sexpo.fi
Suomen Delfins ry:n arkistot
Virtanen, J. 2002. Kliininen seksologia. Wsoy. Helsinki.
Väestöliitto. Finsex-tutkimushanke. Viitattu lokakuussa 2021. www.vaestoliitto.fi

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.
Neuvontapuhelin
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut chatpäivystäjät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20

Voit myös varata ajan ajanvarauschattiin.

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta live- ja/tai verkkoryhmässä. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Neuvontapuhelin apunasi.
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.


Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20
Voit myös varata ajanvarauschatin.

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Keskustelua ja vertaistukea samaa kokeneilta, turvallisesti ja ohjatusti livenä ja chatissa.


Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA?

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top