Säätele tunteitasi ja vireystilaasi kehokeskeisillä menetelmillä – Kokeilisitko vaikka hengitystä, laulua tai supersankariasentoa?

meditation-g9a0bdaa82_1920

Kehokeskeisiä säätelykeinoja on useita, ja jokainen voi löytää niistä omansa. Jokainen pystyy rauhoittamaan ja aktivoimaan vireystilaansa ja tunteitaan omalla tavallaan.

Elokuun uutiskirjeemme artikkelissa kehopsykoterapeutti Aune Karhumäki kertoi autonomisesta hermostosta ja tunteista, joihin vaikuttavat kehokeskeiset säätelykeinot.

Autonominen hermosto säätelee koko ajan ihmisen vireystilaa. Vireystila voi olla joko levollinen, kiihtynyt, alivireinen tai ylivireinen. Myös tunteet vaikuttavat meihin, joko olemustamme suojaten tai avaten.

On mahdollista säädellä omia vireystiloja ja tunteita. Jokainen voi rauhoittaa olemuksensa kiihtyneestä tilasta levolliseen tai nostaa alivireistä tilaa, lievittää kiukun tunnetta tai helpottaa pelon tunnetta.

Kehokeskeiset tunteiden ja vireystilojen säätelykeinot eivät vain yleensä ole järkiperäisiä. Keho ei rauhoitu käskystä. Ensin täytyy tulla tietoiseksi kehon eri olotiloista ja katsoa hyväntahtoisesti, onko niille jotain tehtävissä.

Kehokeskeisistä säätelykeinoista useimmat ovat enemmän tai vähemmän koko ajan saatavilla. Jokainen voi löytää niistä omansa. Jokainen voi säädellä tunteitaan ja hermostoaan omasta lähtökohdastaan ja omalla tavallaan.

“Me tunnemme, ajattelemme ja keho järjestäytyy omilla tavoillaan. Meillä on paljon kehon tuntemuksia, joita ei tarvitse kontrolloida. Riittää, että havahdumme, säätelemme, maadoitumme, tunnistamme ja hyväksymme hermostollisen olemassaolomme ja sen tavan olla ennakoiva elin. Olemme omanlaisia ja kaikenlaisia”, Aune Karhumäki kertoo.

Kaikissa ihmisissä on paljon eri puolia, olo- ja tunnetiloja. Vaihtuvien olo- ja tunnetilojen perimmäinen tarkoitus on auttaa ydinminuutta tunnistamaan ja säätelemään ihmisen keho-mieli-järjestelmää. Kuva: Aune Karhumäki/Power Point -esitys

Kehokeskeisiä säätelykeinoja hermoston ja tunteiden säätelyyn

‒ Hengitys ja hengittäminen: hengitysrytmi/rintakehä/pallea, hartiat.

Hengittäminen on aina mukana oleva säätelykeino. Voimakas sisäänhengitys voi nostaa vireys- ja olotilaa. Pitkät, syvät uloshengitykset voivat laskea vireystilaa ja maadoittaa.

Tarkista, onko hengityksesi rauhallinen vai kiihtynyt. Ovatko sisään- ja uloshengitys yhtä tasaisia? Liikkuuko rintakehä ja pallea? Ovatko hartiasi alhaalla vai ylhäällä?

‒ Äänenkäyttö ja ilmaisu: puhuminen, miten puhumme, laulaminen, hyräily, kurlaaminen, purkan jauhaminen, silmien avaaminen/supistaminen, “laaja katse”, leukaperien, hartioiden ja kasvojen seudun lihastonuksen säätely eli rentouttaminen.

Äänenkäyttö ja ilmaisu liittyvät sosiaalisen järjestelmän aktivaatioon. Kasvot ovat sosiaalisen järjestelmän tärkein pinta, ja kaikki kasvolihasten ilmeiden liikkeet ovat tärkeä säätelykeino.

‒ Kognitiot: lohduttava ja kannustava sisäinen puhe, omien tunnesanojen keksiminen, vaikean ilmiön/muiston/ihmissuhteen nimeäminen yhdellä sanalla.

Kannustavaa sisäistä puhetta täytyy joskus jopa harjoitella. Omien tunnesanojen keksiminen ja nimeäminen ovat tärkeitä aivojen plastisiteettia eli muovautuvuutta lisääviä keinoja. Aivojen muovautuvuus auttaa puolestaan tunteiden säätelyssä.

‒ Asento ja kehon linjaukset: pystylinja/keskilinja, kehon painopisteen vaihtaminen, voima-asennot, keskilinjan ylittävät toimet, joissa kehon puolet menevät ristikkäin, oikealla kyljellä makoilu, käytä oikeakätisenä vasenta kättä.

Kehon keskilinjan ylittäviä toimia ovat esimerkiksi käsityöt, joissa molemmat aivopuoliskot aktivoituvat silmien, sormien ja käsien yhteistyöllä. Oikealla kyljellä makaaminen antaa sydämelle ja keuhkoille paremman laajuuden toimia.

Heikomman käden käyttäminen vahvemman käden toimiin voi lisätä aivojen muovautuvuutta ja luoda uusia aivoyhteyksiä, mikä voi vaikuttaa ajatteluun. Esimerkiksi supersankari Wonder Womanin tapa seisoa on tietynlainen voima-asento.

‒ Toiminta: liikehtiminen/liike, kävely, käsityöt, kotityöt, musiikin kuuntelu, soittaminen, tanssiminen, piirtäminen/maalaaminen, muut luovat toiminnot, leikkiminen, lemmikkien ja muiden eläinten katseleminen.

Monelle ahdistuneelle ainoa säätelykeino pahimpien ahdistuskausien aikana on kävely. Kävelyssä molemmat aivopuoliskot ovat käytössä. Kaikki luovat toiminnot ovat hyvin sääteleviä, samoin lemmikkien ja muiden eläinten katselu.

‒ Lämmönsäätely, kehon pintatunnon ja aistimusten säätely.

Riittävän lämmin olo tai aistimusten säätely säätelee vireystilaa. Jos olemme kovin virittyneessä tilassa, äänet ja hajut voivat tunkeutua mieleen hyvin häiritsevällä tavalla.

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.
Neuvontapuhelin
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut chatpäivystäjät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20

Voit myös varata ajan ajanvarauschattiin.

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta live- ja/tai verkkoryhmässä. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Neuvontapuhelin apunasi.
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.


Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20
Voit myös varata ajanvarauschatin.

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Keskustelua ja vertaistukea samaa kokeneilta, turvallisesti ja ohjatusti livenä ja chatissa.


Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA?

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top