Pehmeä paluu arkeen – arki sujuvaksi

Kesä alkaa taittua syksyä kohti ja on aika alkaa miettiä elämää arkisemmalta kantilta. Kuinka tehdä pehmeä paluu arkeen? Kuinka järjestää oma pää niin, ettei arki tuntuisi niin kuormittavalta? Vai onko arki sittenkin se turvallinen olotila mahdollisesti kuormittavana koetun loman jälkeen? Kuinka traumat vaikuttavat siirtymäaikoihin?

Huh! Siinäpä useampi kysymys pohdittavaksi. Tärkeää on ymmärtää, että siirtymäajat aiheuttavat melkein kaikille ihmisille kuormitusta ja se on aivan normaalia. Älä siis pelästy, jos huomaat itsessäsi huoliajatuksia, alakuloa, stressaantunutta oloa tai vastaavasti iloa arjen saapuessa.

Lomaltapaluun vaiheet

Terveystalon sivuilla on artikkeli lomalta paluuseen liittyvästä kuormittavasta oireistosta. Alla selkeästi eroteltuna lomalta paluuseen liittyvät vaiheet.

  1. Lomalta irtautuminen
    Alakuloisuus siitä, että ihana loma on ohi
  2. Uuteen rytmiin sopeutuminen
    Elämänrytmin muutos voi aiheuttaa stressin oireita
  3. Orientoitumisen tarve
    Mitä pitää tehdä, mikä jäikään kesken? Työtehtäviin palaaminen vaatii aikaa
  4. Arjen sujuminen
    Kun rutiineista työelämän ulkopuolella saa taas kiinni, alkaa arki pikkuhiljaa pyöriä
  5. Normaali työnteko
    Työteho palautuu normaaliksi yleensä parissa viikossa lomaltapaluun jälkeen
    (Lähde: Työterveyslaitos)

Työkaluja

Jokaisella on mielessään omia työkaluja erilaisten kuormitustilanteiden läpimenoon. Joskus työkalut eivät välttämättä ole niitä parhaita mahdollisia psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Näin voi olla etenkin, jos ihminen on kokenut traumaattisia tapahtumia elämänsä varrella.

Mikä voisi auttaa, jotta sinulla olisi mahdollisimman pehmeä paluu arkeen loman jälkeen? Olisiko hyvä käydä itsensä kanssa keskustelu, jossa myöntäisi itselleen, että arki aiheuttaa kuormitusta? Voisiko kuormituksen syitä eritellä paperille? Saattaisiko löytyä jokin asia, jonka voisi aivan hyvin poistaa listalta tai ainakin siirtää myöhempään ajankohtaan? Auttaisiko asioiden jaottelu eri päiville: vain jokunen hoidettava päivässä ja jotkin päivät myös ilman ekstroja? Ilahduttaisiko pienet palkkiot: pikkuriikinenkin asia voi luoda positiivista fiilistä, kun sen äärelle pysähtyy ja antaa itsensä huomata hetken? Helpottaisiko arjen askareiden jakaminen perheen, ystävien, työporukan kanssa?

Anna itsellesi kiireetön hetki pohtia näitä kysymyksiä. Vaikka kokisit siirtymän vähemmän iloisena juttuna, voit samalla tehdä tietoisen päätöksen, että asia tulee hyväksyä ja samalla siitä saa kokea myös negatiivisia tunteita: ne on ihan okei ja kuuluvat asiaan kunhan ei anna niiden tukahduttaa itseään. Haikeus, kaipuu, uupumus kuuluvat osana siirtymäaikoihin. Voit myös asentaa mieleesi jonkin seuraavan hetken, ajankohdan tai tapahtuman, joka loisi odotusta. Muista kuitenkin, että elämä on nyt ja jokaisessa päivässä voi olla jotakin hyvää, ja todennäköisesti onkin!

Trauma ja arki

Traumaattisesta menneisyydestä kärsivä ihminen voi olla alttiimpi siirtymäaikojen kovalle kuormittumiselle. Mitä yhdistelmä trauma ja arki voi tuoda mukanaan? Ainakin tunnetilojen vaihtelut voivat olla jyrkempiä tai ihminen voi myös ilmentää tilannetta ”kivettymällä” tunteettomaksi. Nämä reaktiot johtuvat trauman vaikutuksista aivoihin. Myös jatkuva matala-asteinen stressi voi vaivata, eikä ehkä osaa tai kykene rentoutumaan ja lepäämään. Toki alakuloisuus voi myös herkemmin vaivata ja painua jopa masennukseen asti. Voimia voi olla, mutta vähemmän tai niukemmaksi ajaksi, kuin normaalitilanteessa.

Näiden asioiden tiedostaminen ja huomioiminen on tärkeää. Voisiko auttaa, jos esimerkiksi lähiesimies tai lähimmät työkaverit tietäisivät, että ihmisellä on psyykkistä kuormitusta (syytä ei toki tarvitse kaikille kertoa, jos se ei tunnu luontevalta)? Jaatko tehtäväsi mahdollisuuksien mukaan tasaisesti? Muistatko olla itsellesi lempeä ja koittaa löytää rentoutusta ja hyvää oloa tuottavia asioita? Annatko itsellesi anteeksi, jos ihan kaikki ei aina mene asettamiesi kriteerien mukaan? Teekö itsellesi myös kuitenkin ”terveitä vaatimuksia” ja pyrit toimimaan niiden mukaan (toisin sanoen et anna uhrin itsessäsi toimia johtajana vaan sopivissa määrin otat selviytyjän itsessäsi esiin)? Huolehdithan myös siitä, että pyrit työskentelemään traumaa pois nykyminästäsi eli haet ja saat apua itsellesi? Muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja: suru – ilo, viha – rakkaus, tympeys – himo…

Sinä olet sinä ja jokainen haparoiva askel eteenpäin on askel vapaaksi sinuksi – juuri siksi ihmiseksi, joka olet ja haluat olla. Välillä tulee vointiin takapakkia meillä kaikilla, matkalla kuuluukin olla kupruja. Jos et jokaisesta yksin selviä, muista että apua ja tukea on aina löydettävissä! Prosessit ovat yksilöllisiä, mutta sitoutunut työskentely kantaa hedelmää! Sama pätee pienemmässä mittakaavassa arjen suhteen. Kyllä se alkaa sujua, kun pääset yli siirtymävaiheesta. Eikä se siirtymävaihekaan pelkkää negatiivista olo, kyllä siihenkin valonpilkahduksensa mahtuu!

Omat kostit käyttöön ja arki sujumaan

  • nuku riittävästi
  • syö monipuolisesti ja tasaisesti
  • jaottele tehtävät
  • pysähdy hyviin hetkiin
  • rentoudu
  • liiku sopivasti
  • etsi hyvä kyseisestä ajankohdasta
  • tiedota tarvittaessa ihmisiä tilanteestasi
  • hae tarvittaessa apua

Jos olet täysi-ikäinen ja kokenut lapsena tai nuorena seksuaalista kaltoinkohtelua, voit olla meihin yhteydessä muun muassa:

  • chatin välityksellä, maanataisin klo 12-14 ja 18-20
  • neuvontapuhelimella, 050 583 5000, ma-ti klo 9-11, to klo 12-14
  • molemmissa sinulle vastaan Suomen Delfins ry:n koulutettu henkilö

Minkälaisia keinoja lukijoilla on?

Jokaiselta löytyy jotain hyväksi havaittuja keinoja arkeen asettumiseen.
Autetaan toisiamme ja laitetaan kommentteihin hyvät keinot kiertoon?!
Kiitos jo etukäteen!! <3

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

arki

Luet Suomen Delfins ry:n blogia. Julkaisemme blogissa kirjoituksia seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä aiheista. Voit kommentoida kirjoituksia ja ehdottaa aiheita, joista haluat lukea – otamme mielellämme vastaan kaikki kommentit ja ehdotukset!

Viimeisimmät kirjoitukset

Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme ja neuvomme sinua eteenpäin!

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top