Lasten välillä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta puhutaan yhä varsin vähän. Suomen Delfins ry:lle ilmiö on tuttu koko yhdistyksen olemassaolon ajalta, ja yhdistys haluaa nostaa aihetta paremmin yleiseen tietoisuuteen. Lastenvälisestä seksuaaliväkivallasta tarvitaan lisää tietoa, ja sitä on saatavilla esimerkiksi Poikien talosta ja Tyttöjen talosta.
Kuten muukin lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta, jää lasten toisilleen tekemä seksuaaliväkivalta usein piiloon. Lapsen voi olla vaikeaa ymmärtää kokeneensa seksuaaliväkivaltaa, jos tekijänä on ikätoveri tai lähellä omaa ikää oleva henkilö. Useimmiten tekijä on joku lapselle läheinen henkilö, kuten ystävä tai sisarus, jolloin myös luottamussuhde voi hämärtää seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen käsitystä teon vahingollisuudesta.
Yleinen käsitys lienee, että lasten toisilleen tekemässä seksuaaliväkivallassakin tekijänä olisi useimmiten poika, mutta myös tytöt tekevät seksuaaliväkivaltaa toisille lapsille. Eritoten saman sukupuolen edustajan tekemä seksuaaliväkivalta voi lisätä hämmennystä ja häpeää sitä kokeneelle. Hämmennys ja häpeä taas usein osaltaan vaikuttavat siihen, että seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut vaikenee asiasta. Lapsen kertoessa asiasta saattavat aikuiset myös vähätellä asiaa ja kuitata tapahtuneen tavanomaisena lasten leikkinä. Lasten tai nuorten välillä tapahtuva seksuaaliväkivalta on kuitenkin aivan yhtä vahingollista kuin muukin seksuaaliväkivalta.
Lasten ja nuorten maailmassa traumatisoivia asioita voivat olla esimerkiksi seksualisoivan ilmapiirin luominen, kehon seksuaalissävytteinen kommentointi, alastonkuvien vastaanottaminen, painostus alastonkuvien lähettämiseen, sekä niiden jakaminen eteenpäin. Erityisesti pojat voivat altistua seksuaaliselle kaltoinkohtelulle tilanteissa, joissa pojat ilman riittävää seksuaalikasvatusta esimerkiksi katselevat pornoa yhdessä, kiihottuvat näkemästään ja joku osapuolista tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan toisten kustannuksella. Lapsi saattaa myös lähteä tekemään toiselle lapselle pornossa näkemiään asioita.
Lastenvälisessä seksuaaliväkivallassa teot voivat näyttäytyä leikkinä tai muuna toimintana, jossa jonkun osapuolen rajoja rikotaan näennäisen viattomassa tilanteessa. Erityisesti poikien kohdalla seksuaaliväkivalta voi naamioitua rajujen, fyysisten leikkien varjolla tapahtuvaan sopimattomaan kosketteluun. Aina ei ilmene fyysistä koskemattomuutta rikkovia tekoja, vaan kyse voi olla esimerkiksi ikätasoon sopimattomista puheista tai pornon katsomiselle altistumista vastoin tahtoa. Lastenvälisessä seksuaaliväkivallassa on useimmiten kyse vallan tai voiman tunteen tavoittelusta, tai yhtä lailla se voi toimia yhtenä vakavan kiusaamisen muotona. Tiiviissä, suljetuissa harrastusryhmissä puolestaan lasten välille voi muodostua hierarkiaa ja valta-asetelmia, jotka voivat mahdollistaa koskemattomuuden rikkomista joko sanallisesti tai fyysisesti.
Lapsen tavanomaista seksuaalisuuden kehitystä ja uteliaisuutta saatetaan pyrkiä tukahduttamaan voimakkaastikin esimerkiksi erilaisissa suljetuissa yhteisöissä tai perhekulttuureissa. Jos seksuaalisuudesta ei saa puhua, ja se mielletään kielteiseksi ja kielletyksi asiaksi, saattaa lapsella herätä kiinnostus tutustua asioihin salaa ja vailla riittävää tietoa. Tällöin lapsi saattaa tietämättömyyttään rikkoa toisen lapsen seksuaalista koskemattomuutta.
Lastenvälistä seksuaaliväkivaltaa voi ilmetä myös esimerkiksi perheissä, joissa on paljon lapsia tai perheissä, joissa vanhemmat ovat emotionaalisesti etäisiä lapsia kohtaan. Lapsen jäädessä vaille turvaa ja lämpöä vanhemmiltaan, voi tämä synnyttää lapsessa kosketuksen ja läheisyyden kaipuun. Tällöin lapsi voi hakea läheisyyttä toisista lapsista rikkomalla heidän rajojaan, tai vaihtoehtoisesti altistua sille, että hänen läheisyyden kaipuutaan käytetään väärin muiden toimesta. Lapsi saattaa tuntea suurta sisäistä ristiriitaa häneen kohdistuvista seksuaalisista teoista, koska yhtäältä lapsi voi kokea mielihyvää ja toisaalta rajojensa rikkomisen aiheuttamaa ahdistusta, pelkoa ja häpeää.
Loisto Setlementin seksuaaliterveys- ja seksuaaliväkivaltatyön johtava asiantuntija Tommi P. Pesonen kertoo aiheesta lisää lyhyissä videoissa.
Artikkeli on julkaistu ePressissä 9.10.2023.