Seksuaaliväkivalta on sekä puheita että tekoja. Monelle voi olla vaikeaa ymmärtää, että myös seksuaalinen hyväksikäyttö, johon ei liity selvää fyysistä väkivaltaa, on seksuaaliväkivaltaa.
Lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta käytetään useita eri termejä. Puhutaan muun muassa seksuaalisen koskemattomuuden loukkaamisesta, seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, pahoinpitelystä ja hyväksikäytöstä.
Lapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu on yläkäsite, joka pitää sisällään kaikki ne ilmiöt, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Seksuaaliväkivaltaa voi tapahtua, vaikka tekijän ja uhrin välillä ei olisi fyysistä kontaktia
Seksuaaliväkivallan tekomuotoja ovat esimerkiksi pakottaminen seksiin, suutelemiseen, itsen tai toisen kosketteluun tai seksiin liittyvien asioiden katselemiseen tai kuuntelemiseen.
Teot voivat olla myös puheita, nimittelyä, luvatta kuvaamista seksuaalisiin tarkoituksiin tai seksin ostamista alaikäiseltä, mistä tulisi puhua lapseen kohdistuvana seksuaaliväkivaltaan liittyvänä ihmiskauppana.
Seksuaaliväkivalta ei aina edellytä fyysistä kontaktia tekijän ja uhrin välillä. Seksuaaliväkivaltaa ovat myös puheet ja teot, jotka ovat vastoin lapsen itsemääräämisoikeutta, lakia tai ikätasoista kehitystä.
Nämä teot loukkaavat uhria sekä henkisesti että fyysisesti. Teot voivat tapahtua suorassa vuorovaikutuksessa tai internetin välityksellä esimerkiksi yhteisöpalveluja, pikaviestimiä tai web-kameraa hyödyntäen.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on seksuaaliväkivaltaa
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on pitkään ollut yleisin termi, jolla lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sanoitetaan. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että Suomen rikoslaki käyttää kyseistä termiä.
Termi ei ole kuitenkaan täysin onnistunut, sillä varsinkin lapset ja henkilöt, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, voivat ihmetellä, miksi pahan tekemisestä puhutaan hyvänä.
On tärkeää tunnistaa, että seksuaalisessa hyväksikäytössä on todellisuudessa aina kyse fyysisestä tai psyykkisestä seksuaaliväkivallasta.
Väkivallassa ei ole uhrin näkökulmasta mitään seksuaalista
Myös termejä seksuaalinen väkivalta, seksuaalinen pahoinpitely, seksuaalinen riisto ja seksuaalisuutta loukkaava väkivalta käytetään.
Väkivallassa ei kuitenkaan ole uhrin näkökulmasta mitään seksuaalista, vaikka uhri kiihottuisi väkivaltatilanteessa tai myöhemmin sitä ajatellessaan. Väkivalta ei myöskään koskaan kohdistu vain uhrin seksuaalisuuteen, vaan ihmiseen kokonaisuutena.
Yhä useammin puhutaan nimenomaan uhria kunnioittavien termien käytöstä. Monelle voi olla kuitenkin vaikeaa ymmärtää sitä, että myös seksuaalinen hyväksikäyttö, johon ei ole liittynyt selvää fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, on seksuaaliväkivaltaa.
Suomen Delfins ry auttaa lapsuudessa seksuaaliväkivaltaa kokeneita aikuisia, heidän läheisiään ja ammattiauttajia. Ota meihin rohkeasti yhteyttä!
Juttu on julkaistu Suomen Delfins ry:n 3/2020 jäsen- ja uutiskirjeessä. Tilaa ilmainen uutiskirje tai tue toimintaamme liittymällä jäseneksi.