Kesä on kukkeimmillaan, ja monella arjen aherrus on jo päättynyt loman alkamiseen. Takana on hyvin poikkeuksellinen koronakevät, joka on eri tavoin vaikuttanut kaikkiin ihmisiin.

Kuten ennustamattomat muutokset aina, koronakoettelemus lisäsi stressiä. Se toi elämään epävarmuutta, ahdistusta, huolta ja pelkoa tulevasta.

Turvavälikehoitukset ja eristäytymissuositukset rikkoivat sosiaalisen elämän kaavat kotona, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Ja vaikka poikkeustila ainakin toistaiseksi on ohi, monen mieli ei ole vielä päässyt palautumaan ennalleen.

Kun koronarajoituksia nyt puretaan, ja elämä monin osin on palaamassa vanhoihin uomiinsa, kaikki eivät suinkaan pelkästään riemuitse tilanteesta. Heille, jotka tarvitsevat mielen hyvinvointinsa ylläpitämiseen säännöllistä tukea tai palveluita, ajankohtaista huolta aiheuttaa joka kesä toistuva katko palveluissa.

Tauko palveluissa  voi tuntua uhkaavalta ja kysymyksiä herättävältä: Miten selviän kesän yli ilman terapeuttiani, tuttua hoitajaa, tukihenkilöä, vertaisryhmää tai apua tarjoavaa yhdistystä, kun ne ovat lomalla? Pitääkö minun pärjätä yksin? Miten käy oman lomani? Pystynkö ollenkaan nauttimaan siitä vai varastaako pelko pärjäämisestäni mahdollisuuden edes suunnitella itselle lomaa?

Kesän haasteet

Mielen murheiden kanssa kamppailevalle irroittautuminen vapaalle voi olla muita vaikeampaa, eikä se johdu ainoastaan katkosta tukipalveluissa. Lapsena koettu hyväksikäyttö saattaa heijastua aikuisenakin elämään tavoilla, jotka tekevät loma-ajasta nauttimisen haasteelliseksi.

Lapsuuden trauman seurauksena tunne-elämä on monella vaurioitunut siten, että on vaikea saada iloa ja nautintoa elämästä ihmisten enemmistön tavoin. Jos lapsen spontaani ilo ja riemu on aikoinaan tukahdutettu, kielletty tai se on johtanut rangaistukseen tai hyväksikäyttöön, kokemus on voinut luoda mieleen uskomuksen, että ilo ja nautinto johtaa kärsimykseen. Ajan myötä myönteisiä tunteita on ehkä alkanut karttaa ja pelätä. Lopulta on voinut jopa kokonaan menettää yhteyden näihin tunteisiinsa.

Kesä ja lomien saapuminen saavat aikaan odotuksia sosiaalisessa maailmassa. Ihmiset tapaavat toisiaan ja puuhaavat yhdessä intensiivisemmin kuin muina vuodenaikoina. Paineet osallistumisesta kesän viettoon tuntuvat niidenkin hartioilla, jotka eivät halua tai kykene täysin osallistumaan yhteisiin tapahtumiin.

Juuri kesäaikana järjestetään erityisen paljon juhlia, jotka voivat tuoda traumatisoituneelle eteen vaikeita tilanteita. Varsinkin sukutapaamiset tai muut sellaiset juhlat, joissa on paljon menneisyydestä muistuttavia ihmisiä, voivat olla haastavia. Vaikka ajatus osallistumista juhliin voi tuntua ahdistavalta, myös pois jättäytyminen saattaa olla vaikeaa.

Joillekin trauman vaikutusten kanssa kamppaileville kevään muuttuminen kesäksi, ja sen mukanaan tuoma valo ovat vuodesta toiseen asioita, jotka merkitsevät odotettavissa olevaa olotilan huononemista. Ilmiöön liittyy luonnon elinvoiman näkyminen ja ihmisten sosiaalisen elämän vilkastuminen. Niiden muodostamaa taustaa vasten moni tuntee toivottomuutta, jos samanaikaisesti oma elämä pyörii tuttujen ongelmien ympärillä. Kontrasti oman jaksamattomuuden, elämän kapeuden ja vaikeiden tunteiden välillä suhteessa ulkomaailmaan käy masentavan suureksi.

Muiden innostus ei välttämättä tartu traumatoipujaan, vaan hänellä ajatus kesästä, lomasta, ja sen myötä innostumisesta voi kääntyä ahdistukseksi. Pahimmillaan traumatoipuja pelkää kesän saapumista, ei pysty nauttimaan kesästä ja lomasta, ja on helpottunut niiden päättymisestä. Näin ei pitäisi kenelläkään olla.

Mitä jokainen voi tehdä ja mihin asioihin kiinnittää huomiota selvitäkseen paremmin kesästä?

Pidä kiinni rutiineista

Loma-aika tuo yleensä kalenteriin lisää tapahtumia, kuten matkoja, vierailuja, kulttuuritapahtumia ja juhlia. Kun samanaikaisesti jotkin tavanomaiset aktiviteetit ovat kesätauolla, elämän perusasioista kiinnipitäminen voi vaatia erityishuomiota.

Vaikka vaihtelu onkin useimmiten tervetullut ja virkistävä tekijä arkeaan elävälle ihmiselle, on se myös mahdollinen stressin lähde. Traumasta kärsiville ihmisille rutiinit ja niistä kiinni pitäminen ovat erityisen tärkeitä hyvinvoinnin takaajina. Ne lisäävät elämän ennustettavuutta ja hallinnan tunnetta, kun taas muutokset, epäsäännöllisyys, yllättävät tapahtumat ja tilanteet altistavat lisäkuormitukselle ja stressille.

Rutiinien voima kytkeytyy niiden kykyyn sitoa ihminen nykyhetkeen, mikä etenkin traumatisoituneelle on tavoiteltava tila. Kun riittävä uni, ravinto ja liikunta tukevat ruumiillista jaksamistamme, muiden päivittäisten rutiinien ohella ne auttavat meitä pitämään mielemme kasassa.

Tutut rutiinit, aikataulut ja tekemiset, saavat meidät pysymään paremmin sellaisessa vireystilassa, jossa olemme vastaanottavaisempia ulkopuolisille virikkeille ja siedämme paremmin myös mielialaa uhkaavia tekijöitä.

Juuri loma-aikana on vaarana, että lisääntynyt vapaa-aika saa mielemme suuntautumaan liikaa omaan sisäiseen elämäämme. Rutiinit suojaavat tältä, koska arkinen tekeminen auttaa huomion siirtämiseen pois itsestä.

Joskus rutiinit peittävät ihmissuhteisiin liittyviä vaikeuksia, jolloin rutiineista irti päästäminen saattaa tuoda vaikeudet näkyviin ja aiheuttaa stressiä.

Ennakoi hankalat tilanteet

Vaikka pyrkisikin rakentamaan elämänsä mahdollisimman tasaiseksi ja ennustettavaksi, todellisuudessa ei voi välttyä uusilta ja yllättäviltä tilanteilta.

Loma-aikana sellaiset tilanteet, joissa traumatoipuja kohtaa ennustamattomia traumanlaukaisijoita tai joissa hän ei pysty hallitsemaan itseään, käyvät todennäköisemmiksi. Siksi on hyödyllistä opetella ennakoimaan itselle mahdollisesti vaikeita tilanteita ja suunnitella omaa toimintaa erilaisissa haastavissa paikoissa.

Joskus ennakointi tarkoittaa sitä, että väistää hankalaksi tietämänsä tilanteen. Väistäminen ei ole aina mahdollista, ja lisäksi se ei kehitä kykyä selvitä hankalista tilanteista, joten se ei sovi toiminnan yleiseksi ohjenuoraksi.

Kun tietää joutuvansa kohtaamaan sellaisia ihmisiä tai tilanteita, joista on aiemmin kummunnut hankalia olotiloja, silloin on paikallaan suunnitella tulevaa. Esimerkiksi sukulaisten tapaaminen voi olla lapsuudessaan hyväksikäyttöä kokeneelle herkästi triggeröivä tilanne. Ilman valmistautumista traumatoipuja voi silloin joutua äkkiarvaamatta tuskallisten muistojen ja vaikeiden tunteiden kaappaamaksi.

Suunnittelemalla toimintatapansa etukäteen voi näistä tilanteista vapautua rakentavasti, ilman ajautumista itselle vahingolliseen käyttäytymiseen. Onnistunut selviytyminen hankalasta tilanteesta nostaa itsetuntoa ja parantaa edellytyksiä kohdata seuraavan kerran vastaavanlaisia haasteita sisältävä tilanne. Ennakkoon suunnittelu on siis kaksin verroin kannattavaa.

Tärkeä osa ennakointia on valmistautuminen etukäteen huomaamaan itsessä tapahtuvat muutokset, jotka kielivät tilanteen ajautumisesta hankalaksi.

Kun oppii havaitsemaan ajoissa alkavan ahdistuksen ja muutokset vireystilassa, saa mahdollisuuden pysähtyä ja mielellistää tilannetta. Mielellistämällä voi selvittää itselleen, mistä muutokset olotilassa aiheutuivat. Yhteyden ymmärrettyään on mahdollista oivaltaa, mikä tilanteessa voisi auttaa ja helpottaa oloa.

Alkavan ahdistuksen ääreen pysähtyminen on keino säilyttää itsellä kyky valita erilaisia toimintatapoja tilanteessa. Pitkällä aikavälillä tämä tapa parantaa itsetuntemusta ja kykyä ennakoida tilanteita.

Pyri rentoutumaan ja rauhoittumaan

Yksi kesän jaetuista tavoitteista on rentoutuminen. Taito rentoutua ja rauhoittua on hyvinvoinnin kannalta olennainen, ihminen tarvitsee sitä. Sen sijaan pitkäaikainen jännittyneisyys ja kykenemättömyys rentoutua on sekä psyykkisesti että fyysisesti stressaavaa.

Traumatisoituneille rentoutuminen on usein vaikeaa. He ovat tottuneita varuillaan oloon, ja pyrkimys rentoutua voi saada heidät tuntemaan turvattomuutta. Siksi rentoutumista kannattaa harjoitella kärsivällisesti ja pienin askelin.

Aluksi rentoutuminen saattaa onnistua vain hyvässä vireystilassa, mutta harjoittelun kautta siihen voi ryhtyä stressaantuneenakin. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun huomaa rentoutustarpeensa ajoissa ja tarttuu silloin toimeen.

Jooga ja erilaiset mindfullness-tekniikat ja harjoitukset ovat monen käyttämiä keinoja mielen ja kehon rauhoittamiseen. Sen lisäksi, että niistä voi saada apua akuutteista tilanteista selviämiseen, ne edistävät pysyvää traumasta toipumista ja lievittävät sen oireita.

Eräs keino selviytyä voimakkaista tunnetiloista ja ylivireydestä on niin sanottu turvapaikkaharjoitus. Siinä tarkoituksena on säätää mielikuvien avulla vireyttä siten, että traumalaukaisijat lakkaavat aiheuttamasta traumaperäisiä reaktioita ja oireita, jolloin turvallisuuden tunne palautuu. Turvapaikkaharjoituksessa ajatellaan tietoisesti jotain itsestä turvalliselta tuntuvaa paikkaa, josta voi kuvittelemalla sinne lisää mieluisia asioita tehdä vielä turvallisemman paikan. Kun harjoittelun avulla oppii tarvittaessa siirtämään mielensä turvapaikkaansa, turvapaikan mielikuva tasoittaa uhkaavia tai päällä olevia voimakkaita tunnereaktioita.

Itseään voi rauhoittaa myös puhumalla itselle myötätuntoisesti, samalla tavalla kuin puhuisi parhaalle ystävällensä. Voi esimekiksi vakuuttaa itselle, että “minä selviän tästä” tai muistuttaa itseä, että “vaikeat tunteeni tulevat menneisyydestä, nyt minulla ei ole mitään hätää”.

Tee mukavia asioita

Mukavia asioita kannattaa tehdä, mukavia ihmisiä tavata ja mukaviin tilaisuuksiin osallistua. Silloin omat voimavarat kasvavat ja elämä tuntuu elämisen arvoiselta.

Mistä asioista kukin tykkää, sen jokainen tietää itse parhaiten. On vain löydettävä itselle sopiva toiminta ja asiat, joilla on voimaannuttava ja hyvää oloa tuottava vaikutus. Mukavat, mielihyvää tuottavat asiat saattavat olla hyvinkin pieniä: kissan silittäminen, rauhallinen teehetki tai taivaan pilvien katselu voivat olla sellaisia. Joillekin ystävälle soittaminen tai tämän tapaaminen, mahdollisesti seuraelämä tuttujen kanssa tuottaa suurta tyydytystä.

Monet saavuttavat miellyttävän tunteiden flow-tilan luovalla tekemisellä: lukemalla, laulamalla,  tanssimalla, soittamalla, musiikkia tai äänikirjoja kuluttamalla, kirjoittamalla tai neulomalla. Itselleen kirjoittamista voi pitää erinomaisena tapana purkaa turvallisesti mieltään ja sydäntään. Terapeutin loman aikana voi kirjoittaa tälle iloistaan ja murheistaan, vaikka pitäisikin lopulta kirjoitukset vain itsellään.

Joillekin sopivat parhaiten toiminnallisemmat tavat. Varsinkin alivireyttä potevat saattavat tarvita toimintaa mielihyvän saavuttamiseksi. Maltillinen urheilu on tervehenkinen hyvän olon lähde. Marjojen ja sienien poimimista voi suositella aina. Pyöräilyä kannattaa suosia.

Tunnetusti metsä tarjoaa ilmaisen ja helposti ulottuvilla olevan mahdollisuuden miellyttäviin kokemuksiin. Lisäksi luontopoluilla ja rannoilla kävely, eläinten, kasvien, tuulen, värien, valon ja varjojen havainnointi rauhoittaa. Puiden halailu ja kalliolla makaaminen voivat olla toimivia maadoitustapoja.

Mukavien asioiden listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta viimeisenä maininnan saa sauna. Meille suomalaisille sauna ja saunominen ovat asioita, joiden avulla on mahdollista löytää levollisuus ja parempi kosketus itseensä. Saunassa kellon korvaa löylymittari, ja tietyn ajattomuuden lisäksi riisuttuna oleminen ja löylyn kehollinen kokeminen edesauttavat tätä kokemusta. Myös omaan hengitykseen kiinnittää saunan rauhassa luonnollisesti huomiota, ja sillä on oma sijansa rauhalliseen ja tyytyväiseen olotilaan pääsemisessä.

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Riippumatto

Luet Suomen Delfins ry:n blogia. Julkaisemme blogissa kirjoituksia seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä aiheista. Voit kommentoida kirjoituksia ja ehdottaa aiheita, joista haluat lukea – otamme mielellämme vastaan kaikki kommentit ja ehdotukset!

Viimeisimmät kirjoitukset

Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme ja neuvomme sinua eteenpäin!

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top