Heinäkuussa moni terveydenhuollon ammattilainen ja järjestö on lomalla tavoittamattomissa, mikä voi ahdistaa asiakkaita. Traumatisoitunut voi saada apua terapeutin neuvoista. Lisäksi monet auttavat puhelimet ja chatit päivystävät lähes vuoden ympäri.
Kriisi- ja traumaterapian ammattilainen Leena Piikoski tuntee traumat. Piikoski on toiminut seksologina noin 30 vuotta ja traumapsykoterapeuttina noin kymmenen vuotta. Hän on lisäksi vaativan erityistason seksuaaliterapeutti.
Lapsena koettu trauma voi Piikosken mukaan ilmetä monella tavalla. Trauma voi esiintyä esimerkiksi yli- tai alivireytenä, yliherkkyytenä tai säpsähtelynä.
Traumatisoituneella saattaa olla pelkotiloja, lamaantuneisuutta, tunnejähmeyttä eli vaikeutta tunnistaa omia tarpeita ja tunteita, ja lisäksi ongelmia omien rajojen luomisessa. Etenkin seksuaalitrauma voi aiheuttaa vaikeuksia muun muassa ihmissuhteiden muodostamisessa, seksissä ja parisuhteissa.
“Käytän usein sanontaa, että traumatisoituneen on usein vaikea pysyä ‘omassa voimassaan’. Se tarkoittaa, ettei hän luota itseensä tai tiedä mitä tahtoo”, Piikoski kertoo.
Monelle traumatisoituneelle jokin vuodenaika tai tietty kuukausi on hankalaa aikaa. Silloin on yleensä tapahtunut jokin traumatisoiva asia, josta on vaikea päästä yli.
Vaikeaa aikaa voi olla myös kesälomakausi, jolloin terapeutti ei ole tavoitettavissa. Piikoski antaa kolme ohjetta, joiden avulla traumatisoitunut voi hoitaa itseään arjessa kotona ja kartuttaa voimiaan.
1. Muista, että se mikä tapahtui, ei ole sinun syysi.
“Traumoihin liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä. Siksi saatan sanoa asiakkaalle joka viikko terapiassa, ettei hän ole tapahtuneisiin asioihin millään tavalla syyllinen. Toistan sitä uudelleen ja uudelleen.”
2. Ole läsnä tässä hetkessä. Muistuta itseäsi, minkä ikäinen nyt olet. Se, mikä tapahtui, on menneisyyttä.
“On totta, että sinulle on tapahtunut ikäviä asioita, kun olit lapsi. Nyt ne ovat ohi ja olet turvassa. Kun traumaa on työstetty, se asettuu osaksi elämänhistoriaa ja trauma on menneisyyden tapahtuma.”
3. Voit tässä hetkessä valita, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä nyt ja mistä asioista pidät.
“Lääkäri Aki Hintsa on esittänyt kolme kysymystä: kuka olet, mitä haluat ja kenen elämää elät. Eli kuka olet traumasta huolimatta ja mitä haluat juuri nyt? Voit kysyä itseltäsi, miten voit nyt valita toisin, kun lapsena sinulla ei ollut mahdollisuutta puolustautua tai sanoa ei. Voit miettiä, kenen elämää elät ja onko tämä sinun elämäsi. Olet paljon muutakin kuin traumasi ja sinulla on mahdollisuus toipua.”
Kesäaikaan päivystävät neuvontapuhelimet ja -chatit (päivitetty toukokuu 2022)
Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen Mielenterveys ry) p. 09 2525 0111
Päivystys suomen kielellä 24/7.
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja Kristelefon, p. 09 2525 0112
Ma, ke klo 16–20 ja ti, to, pe klo 9–13.
Arabiankielinen linja (myös englanniksi), p. 09 2525 0113
Ma–ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja klo 17–21, to klo 10–15.
Tukinainen, p. 0800 97899
Kriisipäivystys seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneille.
Ma–to klo 9–15, viikonloppuna ja pyhinä sekä niiden aattoina klo 15–21. Ei perjantaisin.
Poikien Puhelin, p. 0800 94 884
Alle 20-vuotiaille pojille ja miehille.
Arkisin klo 13–18.
Chat-palvelu ma–to 13–18 ja pe 13–15.
Naisten Linja, p. 0800 02400
Väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille ja tytöille.
Ma–pe 16–20, in English on Fridays 16-20.
Chat tiistaisin ja torstaisin klo 17-19
Nollalinja, p. 080 005 005
Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan kokeneille.
Päivystys 24/7.
Chat arkisin klo 9-15. Chat-ikkuna aukeaa sivun oikeaan alakulmaan mikäli päivystäjä on vapaana.
Sekasin-chat
Suunnattu 12–29-vuotiaille.
Arkisin klo 9–24, viikonloppuisin klo 15–24.
Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta, p. 0203 91920
Arkisin kello 10–15.
Valoa-chat arkisin klo 12–15.
