Koronatilanteessa ei kannata eristäytyä henkisesti – ”Täytyy suostua luonnolliseen epävarmuuteen, mikä elämässä on”

Yksinäisyys

Koronavirus ja sen aiheuttama poikkeustilanne on herättänyt meissä kaikissa jonkinlaista epävarmuutta. Trauman kokenut ihminen tuntee todennäköisesti turvattomuutta ja reagoi tilanteeseen sulkeutumalla.

Hahmoterapeutti ja kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hedda Retu (ent. Heidi Valasti) kertoo, että koronan aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa etenkin trauman kokeneisiin ihmisiin yleisimmin kahdella eri tavalla.

Yksi kokee suuria epävarmuuden, turvattomuuden ja pelon tunteita. Toinen tuntee helpotusta siitä, ettei tarvitse lähteä mihinkään, vaan voi luvallisesti ja sääntöjä noudattaen sulkeutua ja vetäytyä kotiinsa. Eristäytymällä myös vältellään ja paetaan pelottavalta tuntuvaa tilannetta.

Nämä ovat ihmiselle luonnollisia selviytymismekanismeja monenlaisissa vaikeissa tilanteissa. Tällainen käyttäytyminen on kuitenkin hyvä tunnistaa itsessä, sillä eristäytymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia omalle hyvinvoinnille.

Oma suhtautuminen voi tuntua ristiriitaiselta

Tilanne voi tuntua myös sekä pelottavalta että helpottavalta. Etenkin vakavan trauman kokeneella ihmisellä voi olla useita osapersoonia ja minätiloja, jotka ovat selvästi eriytyneet toisistaan.

Erilaisia minätiloja on kuitenkin Hedda Retun mukaan meistä jokaisella ja siksi voi olla, että oma suhtautuminen poikkeukselliseen tilanteeseen on hyvinkin ristiriitainen.

”Joku tila voi olla helpottunut ja joku tila voi olla äärimmäisen kauhuissaan”, Retu kertoo.

Ihmiset tekevät yleistyksiä tuntiessaan epävarmuutta

Uutisten lukeminen koronan aiheuttamista kuolemista voi luoda virheellisen ajatuksen siitä, että korona tappaisi kaikki ihmiset, vaikka todellisuudessa suurin osa olisi parantunut. Vaikka tällaiset yleistykset ovat usein virheellisiä, voivat ne johtaa alitajuiseen todisteiden etsimiseen oman vääristyneen käsityksen vahvistamiseksi.

”Tietysti korona tuo vaaran tunteen, mutta jos pesee kädet ja suojautuu ohjeiden mukaisesti, on silloin tehnyt kaiken, mitä on voinut tehdä. Eli täytyy suostua myös luonnolliseen epävarmuuteen, mikä elämässä on”, Hedda Retu muistuttaa.

On kuitenkin normaalia, että poikkeuksellinen tilanne saa kaikissa aikaan jonkinlaista epävarmuutta.

”Tämä tilannehan on epävarma. Siksi on hirveän vaikea erottaa, mikä tästä epävarmuudesta ja turvattomuudesta on sellaista, mitä ihminen, joka ei ole kokenut vakavaa traumaa, kokee myös.”

Turvavälit ovat monelle myös henkisiä

On kuitenkin tavanomaista, että trauman kokenut ihminen reagoi epävarmuuteen voimakkaammin, jolloin hänen puolustusmekanisminsa aktivoituvat.

Puolustus- eli defenssimekanismeja voivat olla esimerkiksi välttely tai niin sanottu acting out -toiminta eli tässä tapauksessa piittaamattomuus ja välinpitämättömyys suosituksia, kuten käsihygieniasta huolehtimista, kohtaan.

Ahkeran käsien pesemisen lisäksi myös turvavälien merkitystä koronan ehkäisyssä on korostettu runsaasti. Monelle kyse on myös henkisistä rajoista ja niiden tuomasta turvallisuuden tunteesta.

Turvavälisuositus voi helpottaa omien rajojen määrittelyä, mutta sopivan etäisyyden arvioiminen voi tuntua myös vaikealta, jos on tottunut siihen, ettei omia rajoja ole kunnioitettu.

”Meidän täytyy suostua siihen, ettemme voi kontrolloida kaikkea”

Myös koronarajoitusten purku voi herättää ristiriitaisia tunteita. Rajoitukset ovat olleet tähän asti melko selkeitä, mutta nyt vastuuta on siirretty taas enemmän yksilöille. Tämä voi tuntua vaikealta ja herättää epävarmuutta itsessä.

Yleensä trauman kokenut ihminen kokee suurta tarvetta kontrolloida ympärillään tapahtuvia asioita, koska ei pystynyt kontrolloimaan trauma-asian tapahtumista eli esimerkiksi estämään hyväksikäyttöä.

On tärkeää ymmärtää nämä syyt omaan kontrolloinnin tarpeeseen ja suhtautua itseensä lempeästi, mutta hyväksyä se, ettei kaikkea voi itse hallita.

”Meidän täytyy suostua siihen, että me emme voi kontrolloida kaikkea”, Hedda Retu sanoo.

Vastuun ottaminen auttaa selviytymään poikkeuksellisessa arjessa

Vaikka kaikkea ei pysty itse hallitsemaan, tuo vastuunotto toimijuutta ja sitä kautta myös kontrollin tunnetta.

”Objektina ihminen on kohde, oli se sitten koronalla, tilanteelle tai muille ihmisille. Kun ottaa vastuuta ja toimijuutta, subjektikokemus alkaa pikkuhiljaa lisääntyä”, Hedda Retu rohkaisee.

Tällä hetkellä vastuuta voi ottaa noudattamalla ajankohtaisia suosituksia. Yleisten suositusten noudattamisen lisäksi on kuitenkin tärkeää, ettei eristäydy, vaan uskaltaa hakea tukea itselleen läheisistä ihmisistä tai tukipalveluista.

Lue koko uutiskirje tästä!

Juttu on julkaistu 2/2020 uutis- ja jäsenkirjeessä. Tilaa ilmainen uutiskirje tai tue toimintaamme liittymällä jäseneksi.

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

info@suomendelfins.fi
Puh.
050 522 6604

ma-pe 10-14

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta.

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top