Grooming tarkoittaa, että aikuinen pyrkii houkuttelemaan lapsen vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. Hänen päämääränään on lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta, joko netissä tai fyysisessä kontaktissa.
Pelastakaa Lapset -järjestön julkaisi groomingista uuden selvityksen huhtikuun lopussa. Kouluille lähetettyyn nettikyselyyn vastasi lähes 1800 11–17-vuotiasta lasta ja nuorta helmi-maaliskuussa 2021.
Tulosten mukaan lähes yhdeksän kymmenestä lapsesta oli kokenut groomingia netissä. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli saanut aikuiselta netissä alastonkuvan. Kolmelta neljästä lapsesta oli pyydetty alastonkuvaa.
Kolmannekselle lapsista oli tarjottu palkkiota seksuaalisista palveluksista. Yhdeksän prosenttia oli suostunut tekijän kanssa videoyhteyteen. Kuusi prosenttia vastaajista oli tavannut tekijän fyysisesti.
Lapsista 73 prosenttia kertoi pystyvänsä tunnistamaan groomaamisen merkit netissä. Silti vain 12 prosenttia groomaamista kohdanneista lapsista oli kertonut asiasta viranomaiselle. 93 prosenttia oli kertonut kokemuksistaan ystävälle.
”Lapset tarvitsevat tietoa ja tukea aikuiselta”
Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntijan Tanja Simolan mielestä kysely on ainutlaatuinen. Lasten näkemystä, ymmärrystä ja kokemusta groomingista ei ole selvitetty vastaavalla tavalla aikaisemmin.
”Nämä luvut ovat huolestuttavia. Meidän aikuisten on välitettävä lapsille tietoa ja ymmärrystä siitä, että kun lasta huolestuttaa ja epäilyttää jokin, tulee siitä aina kertoa luotettavalle aikuiselle”, Simola sanoo.
Tulokset kertovat, että jopa puolet lapsista koki luontevaksi aloittaa keskustelun vieraan henkilön kanssa netissä. Se voi johtaa groomingiin.
”Lapset kertoivat aloittaneensa viestittelyn aikuisen kanssa netissä sen vuoksi, että heillä oli tylsää ja he olivat uteliaita. Lapset tarvitsevat tietoa ja aikuisen tukea pystyäkseen suojautumaan netissä entistä paremmin.”
Koronapandemian aikana lapset ja nuoret voivat viettää entistä enemmän aikaa netissä ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyn tuloksilla on Simolan mukaan suuri merkitys seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyssä.
”On aikuisen vastuulla niin kotona kuin ammatillisessa ympäristössä kysyä lapselta, mitä lapsi tekee netissä ja millaisia nettikokemuksia hänellä on.”
Nettivihjeeseen voi ilmoittaa turvallisesti groomingista
Kyselyllä selvitettiin myös sitä, miksi lapset eivät kerro kokemuksistaan. Kolme neljäsosaa vastaajista sanoi, että heidän mielestään asia ei ollut niin vakava, että siitä olisi tarvinnut kertoa. Lähes puolet lapsista ei uskonut, että kertominen olisi auttanut mitään.
Lapsille on kehitetty palveluita, joilla he ja aikuiset voivat ilmoittaa netissä tapahtuneesta lasten häirinnästä ja groomingista. Yksi matalan kynnyksen ilmoituskanava on Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palvelu.
Palvelussa kuka tahansa voi tehdä nimettömän ilmoituksen netissä olevasta, lasten seksuaaliseen houkutteluun ja seksuaaliväkivaltaan liittyvästä laittomasta toiminnasta. Laitonta toimintaa ovat esimerkiksi seksuaaliset kuvat ja videot, joissa esiintyy alaikäisiä lapsia ja nuoria.
”Nettivihjeeseen voi turvallisesti ilmoittaa esimerkiksi, jos lapsi on joutunut groomingin kohteeksi netissä. Teemme tiivistä yhteistyötä keskusrikospoliisin CSE-tiimin ja kansainvälisen INHOPE-vihjepalveluverkoston kanssa”, Simola sanoo.
Palveluun tulee vuosittain tuhansia vihjeitä, joista jokainen tarkistetaan. Kaikki laittomaan aineistoon tai toimintaan viittaava tieto välitetään viranomaisille arviointia ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Sua varten somessa -hanke on lasten ja nuorten puolella
Kolmivuotisen Sua varten somessa -hankkeen tarkoitus on vähentää sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa. Toiminnan kohderyhmä on 8–21-vuotiaat nuorten suosimilla somealustoilla, kuten Instagramissa, Tiktokissa ja Snapchatissa.
Hankkeen työntekijöiltä nuoret saavat tukea ja tietoa häirinnästä ja omista rajoista. Nuoria myös ohjataan tunnistamaan häirintätilanteet paremmin.
Häirintää kokenut nuori voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä Sua varten somessa -tiimiin laittamalla yksityisviestin Instagramissa tai TikTokissa tilille @suavarten_official. Nuori voi myös ottaa yhteyttä suoraan hankkeen työntekijöihin.
Nuori voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun hän epäilee somessa tapahtuvassa viestintätilanteessa olevan jotain outoa, mutta epäröi vielä muille kertomista. Tiimi vastaa viesteihin joka arkipäivä iltaan asti.
Lasten ja nuorten puhelin sekä Sekasin-chat päivystävät joka päivä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Palvelulla on myös lasten ja nuorten chat sekä nettikirjepalvelu. Kaikkiin voi ottaa yhteyttä nimettömänä.
Puheluihin, kirjeisiin ja chat-keskusteluihin vastaavat vaitiolovelvolliset, vapaaehtoiset aikuiset. Puhelu on ilmainen, eikä soitto näy puhelinlaskussa. Yhteyttä saa ottaa mistä asiasta vain. Palveluun on tullut yhteydenottoja, joissa lapsi tai nuori on kertonut kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta.
Sekasin-chat on nettichat, johon voivat ottaa yhteyttä kaikki 12–29-vuotiaat nuoret. Palvelussa voi jutella nimettömänä mistä asiasta vain, joka vaivaa mieltä.
Jokaiseen keskusteluun on varattu 45 minuuttia ja vastaajina toimivat vapaaehtoiset aikuiset. Koska jonotusaika keskusteluun on pitkä, nettisivulla on myös Sekasin-ryhmächat, jossa nuori voi jutella toisten nuorten kanssa. Nuori voi tutustua toisiin nuoriin myös Sekasin Gaming -palvelussa tai kuunnella päivystäjän yhteydenottoa odottaessaan chatin omaa Spotify-soittolistaa.
