Koronan vaikutukset lisäävät lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä – Sosiaaliset tukiverkostot suojaavat

Apua ja tukea saa myös puhelimitse ja chatissa.

Lapsi ei aina miellä joutuneensa rikoksen kohteeksi, jos hän saa seksuaalisia kommentteja tai kuvia. Koronatilannetta käytetään hyväksi seksuaaliväkivallan suunnittelussa ja toteutuksessa varsinkin verkossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hanke järjesti 12.5. lasten asioiden parissa työskenteleville webinaarin eli verkossa tapahtuvan seminaarin aiheesta ”Mitä tehdä, kun epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa?”. Myös Suomen Delfins ry osallistui koulutukseen etänä.

Ajankohtaisessa webinaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten tämänhetkinen koronavirustilanne vaikuttaa erityisesti lapsiin kohdistuvan väkivallan uhkaan ja ilmenemiseen. Yleisesti yhteiskunnalliset kriisitilanteet lisäävät lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä perheissä. Barnahus-hankkeen johtavan asiantuntijan Taina Laajasalon mukaan kriisitilanteen ei tarvitse välttämättä edes suoraan vaikuttaa kyseiseen perheeseen, vaan jo yleinen ilmapiiri voi riittää väkivaltariskin kasvamiseen.

Miksi väkivallan riski lapselle on suuri juuri nyt?

Korona on vaikuttanut lähes jokaisen arkeen ainakin jollakin tavalla. Moni on siirtynyt etätöihin tai -opiskeluun, tullut lomautetuksi tai ainakin vähentänyt tapaamisia tuttaviensa kanssa. Taina Laajasalon mukaan korona onkin aiheuttanut yhteiskunnallisen tilanteen, jossa yhdistyvät epävarmuus tulevaisuudesta, ekonominen eli taloudellinen epävakaus ja eristys.

Eristyksen myötä monen sosiaaliset tukiverkostot ovat vähentyneet eivätkä esimerkiksi lapset tapaa ystäviään koulussa tai näe isovanhempiaan kuten normaalisti. Samalla koronan aiheuttama poikkeustilanne aiheuttaa stressiä lasten vanhemmille, mikä voi lisätä esimerkiksi heidän päihteiden käyttöään. Myös lapsissa tilanne voi aiheuttaa muun muassa levottomuutta. Nämä ovat väkivallan riskitekijöitä, kun taas tukiverkostot ovat suojaavia tekijöitä. Toisin sanoen väkivallan todennäköisyys on lisääntynyt samanaikaisesti, kun lapsen mahdollisuudet ja kanavat kertoa väkivallasta ovat vähentyneet. Väkivallan ehkäisyn ja vastaisen työn tärkeys onkin nyt siis erityisen korostunut.

Väkivalta ei myöskään ole aina vain fyysistä. Henkinen ja fyysinen väkivalta kulkevat kuitenkin rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan usein käsikädessä. Henkinen väkivalta voi olla muun muassa lapseen kohdistuvaa vähättelyä, alistamista, kiusaamista tai muuta vanhemman vallan väärinkäyttöä.

”Voi olla, että fyysinen väkivalta on pisara meressä, mutta se muu haitallinen toiminta, mikä voidaan jopa henkiseksi väkivallaksi tai pahoinpitelyksi ajatella, on vakavuudeltaan vielä merkittävämpää lapsen kannalta”, Asmundela kertoo Barnahusin koulutuksessa.

Henkisellä väkivallalla voi olla vakavia seurauksia lapselle myös tulevaisuudessa.

”Lapseen kohdistuva seksuaalirikos voi täyttyä yksittäisellä seksuaalisella kommentilla”

Koronatilanteen aikana kaikenikäiset lapset, nuoret ja aikuiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa netissä. Myös lapset julkaisevat sosiaalisessa mediassa monenlaisia sisältöjä, kuten kuvia ja videoita. He myös pelaavat verkossa niin tuttujen kuin tuntemattomienkin pelaajien kanssa. Valitettavasti myös mahdolliset hyväksikäyttäjät hyödyntävät tilanteen. Suojellaan lapsia ry:n mukaan esimerkiksi pimeän Tor-verkon puolella keskustellaan, miten koronatilannetta voi hyödyntää lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toisaalta seksuaalinen väkivalta jää usein pinnan alle, sillä lapsen voi olla helpompi kertoa aikuiselle esimerkiksi muusta fyysisestä väkivallasta, kuten lyömisestä. Lapsi tai nuori ei kuitenkaan välttämättä itse miellä joutuneensa rikoksen kohteeksi, jos hänelle on lähetetty esimerkiksi dick pic tai muita intiimejä kuvia tai, jos hän saa pelichatissa seksuaalisia kommentteja tuntemattomalta.

”Lapseen kohdistuva seksuaalirikos voi täyttyä ihan yksittäisellä seksuaalisella kommentilla, viestillä tai kuvalla”, rikoskomisario Saara Asmundela muistuttaa.

Jos epäilee, että alaikäiseen lapseen on kohdistunut seksuaalirikos, on siitä Asmundelan mukaan aina velvollisuus ilmoittaa poliisille. Ilmoitusvelvollisuus säilyy, vaikka rikos olisi jo vanhentunut, mutta lapsi on edelleen alaikäinen. Tekijän ikä puolestaan ei vaikuta ilmoitusvelvollisuuteen, vaan myös lapsen toiselle lapselle tekemästä seksuaaliväkivallasta täytyy ilmoittaa poliisille.

Tukea on saatavilla myös verkossa

Jos jo 18 vuotta täyttänyt aikuinen kertoo hänelle lapsena tai myöhemmin tapahtuneesta seksuaalisesta tai muusta väkivallasta, kuuntelijalla on salassapitovelvollisuus. Suomen Delfins ry:n auttajat eivät siis kerro kokemuksiasi eteenpäin. Rikosilmoitus poliisille voidaan tehdä vain, jos kertoja niin haluaa.

Verkossa saa myös tukea, mikä on nyt erityisen tärkeää, sillä sosiaaliset tukiverkostot suojelevat meitä kaikkia vaikeina aikoina. Suomen Delfins ry tarjoaa yli 18-vuotiaille seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille ja heidän läheisilleen myös etätukea niin kahdenkeskisesti kuin ryhmissä.

Suomen Delfins ry:n omat tukipalvelut

Kahdenkeskinen chat maanantaisin klo 12-14 ja klo 18-20
Kahdenkeskinen seksuaalineuvonnan chat maanantaisin ja torstaisin klo 18-20
Puhelinneuvonta ma-ti klo 9-11 ja to klo 12-14 numerossa 050 583 5000

Suomen Delfins ry Tukinetissä

Keskusteluryhmä chatissa
Chat-ryhmä seksuaalisuudesta
Kahdenkeskinen tukisuhde
Kahdenkeskinen seksuaalineuvonnan chat

Muistathan rekisteröityä ja kirjautua ensin Tukinettiin!

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:
ma 12-14 ja 18-20

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta.

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea.
Katso paikkakunnat ja ajat.

VARAA AIKA TAPAAMISEEN

Varaa aika henkilökohtaiseen
tai puhelintapaamiseen.

Puh. 050 583 5000
ma-ti 9-11, to 12-14
info@suomendelfins.fi

Scroll to Top