Kiintymyssuhdetrauma vanhempaan voi kehittyä seksuaaliväkivaltatrauman ohessa

violence-g811001a3c_1920

Lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut saattaa kärsiä kahdesta eri traumasta: kiintymyssuhdetraumasta ja seksuaaliväkivallan traumasta. Jos toinen vanhemmista tekee lapselle seksuaaliväkivaltaa, myös kiintymyssuhde toiseen vanhempaan kehittyy harvoin normaaliksi.

Kiintymyssuhdetrauma tarkoittaa, että lapsen suhde vanhempaan tai vanhempiin, lähiaikuiseen tai -aikuisiin on puutteellinen, ristiriitainen tai kokonaan katkennut.

Kiintymyssuhdetrauma voi syntyä lapselle monesta syystä. Asiaan ei välttämättä liity väkivaltaa tai päihteiden käyttöä. Vanhempi tai lähiaikuinen voi olla masentunut tai voida muuten huonosti, olla emotionaalisesti poissaoleva tai fyysisesti paljon poissa kotoa, esimerkiksi töiden vuoksi. Sijoitetun lapsen kiintymyssuhteet läheisiin aikuisiin voivat vaurioitua, jos nämä aikuiset vaihtuvat lapsen elämässä usein.

Jos vanhempi tai lähiaikuinen on tehnyt lapselle seksuaaliväkivaltaa, asiaa ei useimmiten saada selville heti, vaan pitkällä viiveellä. Tällöin seksuaaliväkivallan trauma ja kiintymyssuhdetrauma ovat jo ehtineet kehittyä.

”Pidempikestoinen, toistuva hyväksikäyttö jättää aina jälkensä lapseen. Yksittäisen teon ollessa kyseessä lapsen reaktio on yleensä yksilöllinen”, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen sanoo.

Yksityisvastaanotollaan Blomqvist-Lyytikäinen hoitaa terapia-asiakkaita, joita on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi.

”Useimmat heistä ovat keski-ikäisiä aikuisia, jotka ovat yleensä hakeutuneet itse terapiaan ja halunneet alkaa työstää lapsuuden hyväksikäytöstä johtuvia traumoja.”

Lapsen kiintymyssuhde hyväksikäyttävään vanhempaan

Lapsen kiintymyssuhde hyväksikäyttävään vanhempaan on yleensä ristiriitainen ja monimutkainen. Hyväksikäyttötapauksiin liittyy usein yksi turvattoman kiintymyssuhteen alatyypeistä: ristiriitainen ja turvaton kiintymyssuhde.

”Lapsi voi olla hyväksikäyttävälle vanhemmalle lojaali. Hän haluaa uskoa ja luottaa vanhempaan, joka kuitenkin tekee lapselle pahaa ja lapsi rupeaa pelkäämään häntä”, Blomqvist-Lyytikäinen sanoo.

Tyypillisiä seuraamuksia lapsuuden seksuaaliselle hyväksikäytölle ovat muun muassa posttraumaattinen stressihäiriö, muut traumaperäiset sairaudet ja eri persoonallisuushäiriöt.

Persoonallisuushäiriöistä tyypillisimpiä seksuaalisen hyväksikäytön uhreille ovat Blomqvist-Lyytikäisen mukaan ainakin epävakaa persoonallisuus, vaativa persoonallisuus ja epäsosiaalinen persoonallisuus.

Ristiriitaisen ja turvattoman kiintymyssuhteen vanhempaansa kokenut voi olla aikuisena uupunut ja ahdistusherkkä, sillä hän on lapsesta asti oppinut tarkkailemaan toisten tunnetiloja. Jokaisen uuden tuttavuuden kohdalla hän tarkastelee, tarjoaako kyseinen ihminen turvaa vai kauhua. Lapsena hän usein vetäytyy, opettelee pitämään tunteita sisällään, tulee taitavaksi skannaamaan toisten tunnetiloja ja säätelemään tunteitaan niiden mukaan.

”Yleensä hän pärjää elämässä tällä tavalla pitkään. Jos kuitenkin lapsesta lähtien pidättää omia tunteitaan ja muutamia kymmenien vuosien ajan mukailee muita, yleensä noin 30–40-vuotiaana jaksamisen kanssa tulee seinä vastaan. Ihmisen psyykkiset puolustuskeinot alkavat rappeutua noin 40-vuotiaana.”

Kaikilla uupumuksen ja ahdistuksen syynä ei ole lapsuuden trauma. Syitä voi olla muitakin: esimerkiksi neuropsykiatriset piirteet, kuten autismin kirjon Asperger tai ADHD. Moni huolehtiva ihminen ottaa liiaksi tavakseen kantaakseen toisten tunteita, eikä siksi jaksa sosiaalisia tilanteita.

”Jos on muutenkin perusluonteeltaan empaattinen ja muista huolehtiva, ahdistuu helposti muiden tunteista ja tilanteista. Tämä ominaisuus käy liian raskaaksi, jos omille tunteille ei jää tilaa.”

Muistot seksuaaliväkivallasta voivat palata aistien kautta

Kiintymyssuhde hyväksikäyttävään vanhempaan voi olla lapsella ristiriitainen monien vuosien ajan. Kun vanhempi ikääntyy ja tarvitsee apua, lapsi voi jopa vierailla tämän luona aikuisena. Joskus pitkällä aikavälillä hyväksikäytetty lapsi tajuaa vasta aikuisena, että se mitä hänelle tehtiin, ei ollut oikein.

”Joskus kotona seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset ovat teini-ikäisinä kysyneet kaverilta tai kaverin vanhemmilta, tehdäänkö heidänkin kotonaan niin”, Blomqvist-Lyytikäinen kertoo.

Blomqvist-Lyytikäisen mielestä juuri kiintymyssuhteesta johtuen oman vanhemman tai muun läheisen tekemä hyväksikäyttö saattaa aiheuttaa vakavampia traumoja kuin tuntemattoman tai puolitutun tekemänä.

Muistot lapsena koetusta seksuaaliväkivallasta voivat tulla uhrille mieleen vasta myöhemmin esimerkiksi hajujen, makujen ja kehollisten tuntemusten seurauksena. Vahva dissosiaatio on puolustuskeinona pitänyt muistot aiemmin loitolla.

”Asia tulee tietoisuuteen vasta, kun psyyke on valmis siihen. Mieli tietää, milloin on sopiva aika muistaa ja käsitellä asioita.”

Muistot oman vanhemman hyväksikäytöstä voivat joskus tulla mieleen, kun hyväksikäytetty saa oman lapsen, mutta ei välttämättä.

”Yleensä hyväksikäytetyistä tulee melko normaaleja vanhempia. Usein ylisuojelevia, mutta hyviä vanhempia.”

Elina Salin

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.
Neuvontapuhelin
050 583 5000

ma 9-10, to 13-14

Varaa aika puhelintapaamiseen:
Ajanvarauskalenteri

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut chatpäivystäjät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat
ma 12-14 ja 18-20

Voit myös varata ajanvarauschatin:
Ajanvarauskalenteri

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta liveryhmässä tai chatissa. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat:

APUA TUKISUHTEESTA

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

TAI

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Neuvontapuhelin apunasi.
050 583 5000

ma 9-10, to 13-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
Ajanvarauskalenteri

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.
Chat ma 12-14
(kerran kuussa ma-ilta,
katso ajat täältä)

Voit myös varata ajanvarauschatin:
Ajanvarauskalenteri

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Keskustelua ja vertaistukea samaa kokeneilta, turvallisesti ja ohjatusti livenä ja chatissa.


Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat:

APUA TUKISUHTEESTA?

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.
TAI
Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top