Hyvinvointia arkeen

Hyvinvointia arkeen

Miksi hyvinvoinnista on vaikeaa huolehtia?

Itsestä huolehtiminen aikuisena ei välttämättä ole itsestäänselvyys, mikäli lapsena on kokenut kaltoinkohtelua tai ei ole saanut mallia siitä, miten voi huolehtia itsestään. Yhteys omaan kehoon voi olla heikko, vaikea tai jopa kokonaan katkennut, jolloin oman kehon ja sen tarpeiden kuuntelu voi ymmärrettävästi olla haastavaa. Omien tarpeiden sivuuttaminen saattaa myös olla yksi tapa rangaista itseä ja omia tarpeitaan, ja toisinaan tämä tapahtuu ihan tiedostamattomasti. Tämä voi liittyä sisäistyneisiin minäkäsityksiin, ettei olisi ihmisenä arvokas eikä ansaitsisi elämässään mitään hyvää. Tällöin on luonnollista, että myös itsestä huolehtiminen ja itsensä kohteleminen hyvin voivat tuntua turhalta. Lisäksi erilaiset traumaoireet voivat suoraan vaikeuttaa itsestä huolehtimista, kun esimerkiksi nukkuminen tai syöminen on haasteellista, esimerkiksi rauhoittumisen vaikeuden tai vaikeiden tunteiden säätely-yritysten vuoksi.

Traumatisoitumisen yhteydessä ihminen usein oppii välttämään tietoisuutta kehonsa tuntemuksista, jotta välttäisi liian tuskalliset ja ylivoimaiset mielensisäiset kokemukset. Tämän myötä voivat myöhemminkin oman kehon normaalit tarpeet, kuten väsymys tai nälkä, jäädä huomaamatta tai huomiotta. Traumatisoituneelle oma keho voi tuntua turralta, jolloin myös kivun tuntemukset voivat puuttua. Toisaalta kehossa voi myös tuntua erinäisiä kipuja, joille ei lääkärin tutkimuksissa löydy elimellisiä syitä. On myös melko yleistä, että traumatisoitunut väsyttää itsensä esimerkiksi kovalla työnteolla, liikunnalla tai laittamalla muiden tarpeet etusijalle. Omien tarpeiden sivuuttaminen käy kuitenkin ennen pitkää omalle hyvinvoinnille haitalliseksi, aiheuttaen esimerkiksi pitkäkestoista stressiä ja elimistön kuormittumista. Nämä puolestaan altistavat monille fyysisille ja psyykkisille vaivoille ja jopa sairauksille.

 

Miksi hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia?

Arjen, ja samalla hyvinvoinnin, peruspilareita ovat mm. riittävä ja laadukas ravinto ja lepo/uni, rentoutuminen, liikunta, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen. Mielekkään tekemisen ei tarvitse olla mitään suurta, vaan hyvinvointia tukee kaikki tekeminen, joka on mahdollista omien voimavarojen, kykyjen ja mahdollisuuksien puolesta. Arjen ja hyvinvoinnin peruspilarit eivät luonnollisestikaan vielä itsessään ole autuaaksi tekeviä, mutta niistä huolehtiminen antaa hyvän pohjan kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin rakentamiselle.

Arjen hyvinvoinnilla on yhteys mielen hyvinvointiin. Silloin, kun elämässä on kaikki hyvin, arki sujuu ilman suuria murheita. Arjen toimet antavat rytmin päiviin. Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä ja arkisillakin asioilla. On erityisen tärkeää itse pyrkiä huolehtimaan arjen hyvinvoinnista, koska se auttaa tukemaan ja pitämään yllä sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä.

Tasapainoinen arki mahdollistaa myös sen, että huonommat päivät, joita on meillä jokaisella ainakin toisinaan, ovat helpompia sietää. Huonompina hetkinäkin omaan hyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi tietoisesti omaa mieltä rauhoittamalla. Tärkeää on elää tässä hetkessä ja tiedostaa, että ympärillä on turvallista. Tulevaisuudesta on hyvä etsiä asioita, jotka tuovat mieleen toiveita ja haaveita. Kaikki pienetkin harjoitukset, joilla voi rauhoittaa kehoa päivittäin, voivat auttaa eteenpäin.

Omia ajatuksiaan voi työstää monin tavoin, mutta traumatisoituneelle voi olla hyvinvoinnin kannalta erityisen tarpeellista pyrkiä muuttamaan ajatuksia itsestään myönteisemmiksi. Mikäli huomaa omien minäkäsitystensä olevan kovin kielteisiä, voi ajatusten muuttaminen myönteisemmäksi vaatia paljon toistoja, aikaa ja kärsivällisyyttä. Myönteisemmillä ajatuksilla on kuitenkin valtava voima hyvinvoinnin kannalta, ja sen vuoksi niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa.

 

Mitä kaikkea sinä teet jo nyt hyvinvointisi eteen?

 

Lähde:

Traumaterapiakeskus 2019. Vakautumisopas terapeuteille ja traumatisoituneille: Tietoja ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta ja traumaoireista (CPTSD) toipumiseen.  Helsinki: Helsingin ja Oulun Traumaterapiakeskus ry.

Hyvinvointia arkeen on Suomen Delfins ry:n keskusteluryhmien teemana toukokuussa.

Katso ryhmien kokoontumisajat täältä.

Chatryhmän kokoontumisajan löydät täältä.

 

Oliko tämän sivun sisältö mielestäsi hyödyllistä?
+1
0
+1
0
+1
0

Lisää aiheesta:

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

Ajanvaraus

Varaa itsellesi sopiva aika keskustelulle:
Ajanvarauskalenteri

Neuvontapuhelin

050 583 5000
ma 9-10

Chat

maanantaisin 12-14

Katso iltachatit täältä.

Vertaistuki

Katso paikkakunnat ja ajat täältä sekä chatryhmät täältä.

Tukisuhde

Oman tilanteen pohdinta koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top