Häpeä – alemmuuden ja arvottomuuden tunne 

Häpeäjuttuun

Häpeä on vaikea tunne, jonka perimmäinen tarkoitus on hyvä. Silti moni tuntee häpeää syyttä ja kantaa sitä harteillaan liian pitkään. Onneksi häpeää voi myös hoitaa.  

Häpeä on itseen kohdistuva tunne. Se liittyy paitsi häpeäkokemuksiin, kuten seksuaaliseen kaltoinkohteluun, myös sosiaalisiin tilanteisiin. Häpeä syntyy usein vertailusta toisiin ja toisten seurassa, ja liittyy usein kriittiseen katseeseen – joko omaan tai jonkun toisen.

Ihminen, joka tuntee häpeää, kokee alemmuutta, arvottomuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta suhteessa muihin. Jos ympäristö on suhtautunut häntä kohtaan pitkään tuomitsevasti ja hylkäävästi, hän alkaa uskoa olevansa ihmisenä vääränlainen ja arvoton.

Häpeää kokeva mitätöi ja tuomitsee itsensä. Hän kokee olevansa perustavalla tavalla vääränlainen. Hän on korostuneen itsetietoinen omasta kehostaan, toiminnastaan ja siitä, miten muut hänet näkevät. Hän pelkää halveksuntaa, minkä vuoksi hän välttelee muita ja eristäytyy. Häpeä on herättänyt hänessä huolen muiden mielipiteistä.

Miten häpeä eroaa syyllisyydestä

Häpeä sekoitetaan tunteena toisinaan syyllisyyteen. Ero näiden kahden tunteen välillä on se, että syyllisyys kohdistuu yksittäiseen tekoon. Häpeä taas kohdistuu oman itsen tärkeimpiin ominaisuuksiin.

Häpeä ja syyllisyys ovat molemmat sosiaalisia tunteita, joiden perimmäinen tarkoitus on hyvä. Sosiaaliset tunteet opettavat, kuinka muiden kanssa ollaan ja kuinka heitä kohdellaan. Niiden avulla lapsi kasvaa osaksi ihmisryhmää ja hänestä tulee laumansa jäsen. Ihmisryhmien säännöt ovat kuitenkin usein ääneen sanomattomia.

Syyllisyys on tunteena häpeää siedettävämpi, koska se on rajatumpi. Syyllisyys kohdistuu yksittäiseen tekoon tai käyttäytymiseen, mikä mahdollistaa hyvityksen. Syyllisyyteen liittyy jännittyneisyyttä ja katumusta, mutta se ei uhkaa koko identiteettiä.

Aikuiset kokevat tutkitusti häpeälliset kokemukset kivuliaammiksi ja intensiivisemmiksi kuin syyllisyyttä herättäneet kokemukset. Tosin myös liiallinen ja jatkuva syyllisyys vaikuttaa yksilön käsitykseen itsestä samaan tapaan kuin häpeä.

Ulkoinen ja sisäinen häpeä

Ongelmallinen häpeä jaetaan yleensä kahteen luokkaan: ulkoiseen ja sisäiseen häpeään. Henkilö, joka kokee ulkoista häpeää, keskittyy siihen, miten muut hänet näkevät ja mitä tunteita hän muissa herättää. Ulkoista häpeää tunteva kokee herättävänsä muissa vihaa ja halveksuntaa. Hän tulkitsee sosiaaliset tilanteet vinoutuneesti tätä uskomusta tukevalla tavalla.

Sisäistä häpeää kokeva keskittää huomion itseensä. Hän arvioi olevansa riittämätön, virheellinen, jopa paha. Tosin kuin ulkoinen häpeä, sisäinen häpeä ei tarvitse sosiaalista ympäristöä aktivoituakseen.

Nämä kaksi ongelmallisen häpeän muotoa voivat myös yhdistyä. Jos näin käy, ihminen kokee ympäristönsä ja koko maailman kääntyvän häntä vastaan. Samaan aikaan hän arvioi itseään kriittisesti, vihamielisesti ja vainoten. Tällöin hän kokee, että hänelle ei ole turvallista paikkaa missään.

Häpeä ja mielenterveys

Häpeän on todettu altistavan mielenterveysongelmille. Häpeä voi lisäksi tuottaa vaikeuksia ihmissuhteissa, samoin terapia- ja hoitosuhteissa. Häpeä ja sen suojaksi rakennettu defensiivisyys viivästyttää hoitoon hakeutumista, sillä asiakas joutuu laskemaan jollain tasolla psyykkistä suojautumistaan.

On tutkittu, että masentuneet ovat herkistyneitä tuntemaan häpeää. Syömishäiriöistä, pakko-oireista ja muista ahdistushäiriöistä kärsivät kokevat sekä ahdistusta että häpeää. Häpeä altistaa erilaisille riippuvuuksille. Tutkimuksissa juuri häpeä on todettu keskeiseksi tekijäksi masennuksen ja toiminnallisten riippuvuuksien välillä.

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy usein häpeää, ahdistusta ja mielialaoireita. Myös vainoharhaisuuteen liittyy voimakkaita häpeän kokemuksia. Vakavimmat häpeään yhdistetyistä mielenterveyshäiriöstä ovat psykooseja.

Häpeään liittyy myös vihanhallinnan ongelmia. Itseen kohdistettu viha voi ohjata vahingoittamaan itseä, kun taas häpeäraivo kohdistuu muihin ihmisiin. Molemmissa viha on toissijainen tunne, jota edeltää ensisijaisena tunteena häpeä.

Miten häpeää hoidetaan

Häpeä on tunteena melko tavallinen. Jokaisen yksilön haasteena on se, miten hän voi käsitellä omaa häpeän tunnettaan, joko itse tai terapiassa.

Hyvä uutinen on, että häpeää voidaan hoitaa. Sen vaikutuksia voidaan vähentää opettelemalla myötätuntoisempaa suhtautumista. Hyväksyvän, lämpimän ja myötätuntoisen mielen harjoittelun on osoitettu vähentävän masennusta ja ahdistuneisuutta erityisesti sellaisilla ihmisillä, joiden on vaikea rauhoittaa itseään ja olla lämpimiä itseään kohtaan.

Esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää häpeää voi vähentää harjoittelemalla sosiaalisia taitoja: tervehtimistä ja silmiin katsomista, kohtaamalla pelkonsa. Katsomalla lempeästi ympärille voi nähdä lempeyttä myös muissa. Etsimällä kauneutta ympäristöstä voi huomata paljon kaunista, mitä ei ole ennen huomannut, kuten kauniin puun pihalla tai kukkia tien varrella.

Anteeksiantamisen taito on myötätunnon vahvistamisessa tärkeää, koska se mahdollistaa muutoksen ja uuden oppimisen. Anteeksianto antaa tilaa virheille, mikä puolestaan lisää uskallusta kokeilla uusia asioita. Tehokkain keino vähentää häpeää on anteeksiantaa itselleen. On mahdollista hyväksyä itsensä ja muut vioista ja puutteista huolimatta.

Lämpimiä tunteita voi vahvistaa tekemällä ystävällisiä tekoja toisille ja itselle. Niiden tekemistä kannattaa jatkaa, vaikka ne eivät herättäisikään aluksi sen kummempia tunteita.

Eläinavusteinen terapia on toiminut lupaavasti häpeän hoidossa, koska eläimet eivät tuomitse tai arvostele. Eläinten turvallinen kosketus aktivoi aivojen rauhoittumisjärjestelmää ja mielihyvää tuovan oksitosiinin tuotantoa.

Lähteet:
Häpeän hoito, Katja Myllyviita (Duodecim, 2020)
Katja Myllyviita: Häpeän hoito -luento Suomen Delfins ry:n koulutuksessa 12.8.2021
Suomen Delfins ry: Häpeä ei kuulu seksuaaliväkivallan uhrille -blogi
Suomen Delfins ry: Miten voin ammattilaisena auttaa ja tukea seksuaaliväkivaltaa kokenutta -video, esiintyjänä Hedda Retu
 
Artikkeli on julkaistu Suomen Delfins ry:n syyskuun uutiskirjeessä. Tilaa ilmainen uutiskirje.
 

Luottamuksellista apua ja neuvoja myös:

SOITA NEUVONTA­PUHELIMEEN

Puhuminen helpottaa aina!
Soita rohkeasti. Neuvomme
ja autamme sinua eteenpäin.
Neuvontapuhelin
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut chatpäivystäjät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.

Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20

Voit myös varata ajan ajanvarauschattiin.

TULE KESKUSTELU­RYHMÄÄN

Tule keskustelemaan ja saamaan vertaistukea samaa kokeneilta live- ja/tai verkkoryhmässä. 

Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

SOITA NEUVONTAPUHELIMEEN

Neuvontapuhelin apunasi.
050 583 5000

ma-ti 9-11, to 12-14

Varaa aika puhelintapaamiseen.
info@suomendelfins.fi
050 522 6604
ma-pe 10-14

JUTTELE KANSSAMME CHATISSA

Koulutetut vapaaehtoistyöntekijät neuvovat, auttavat ja tukevat sinua verkossa.


Chat avoinna:

ma 12-14 ja 18-20
Voit myös varata ajanvarauschatin.

TULE KESKUSTELURYHMÄÄN

Keskustelua ja vertaistukea samaa kokeneilta, turvallisesti ja ohjatusti livenä ja chatissa.


Tapaamisia järjestetään
eri puolella Suomea ja verkossa.
Katso paikkakunnat ja ajat.

APUA TUKISUHTEESTA?

Tukisuhde oman voinnin pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

-

Seksuaalineuvonnan tukisuhde oman itsen ja/tai parisuhteen pohdintaan koulutetun tukihenkilön kanssa.

Scroll to Top